Kuvauksesi vellovasta takaperästä sopii aika hyvin keväiseen Adventureeseeni, joka laski öljyt sisältään ja siitä katosi kaikki vaimennus joka suuntaan.
Tuo 80-100 pujottelu joka viivanvälistä tuntuu fysiikan lakien uhmaamiselta. 250 kg rautaa sekunnin sadasosassa 1,5 metriä äärrestviereen ja takas neljän metrin matkalla. Huh, rannetta kysyy ja Beemerin saa säätää huolella.
Adventurella on satasessa pakko luovuttaa ja ajaa 1½-1½ (19 tuuman etukummin syy?), mutta ei kuitenkaan ihan 2-2. Tuntuma on kuitenkin jäntevä. Hannun iskarissa on pipi.
RT:n takajousituksen jäykennys?
Mulla on takaiskarina K100 RS:ssä Boge Nivomat jota BMW tarjosi aikoinaan lisävarusteena.Ekan Nivomatin ryydyttyä pari kesää sitten ostin tilalle KÄYTETYN samanlaisen ja olen tyytyväinen ominaisuuksiin.
Saakohan lie noihin uusiin 4v-boxereihin,mikä Hannullakin on, vastaavantyyppistä vaimenninta?
Saakohan lie noihin uusiin 4v-boxereihin,mikä Hannullakin on, vastaavantyyppistä vaimenninta?
BMW K1200S -08
-
Hannu
- Viestit: 37
- Liittynyt: 08 Touko 2006 11:41
- Moottoripyörän malli: R1150RT
- Paikkakunta: Haukipudas
Hra 1150 kirjoitti:
Tuo ei tietysti ole aivan tyypillinen ajotapa, mutta tunnustan pitkillä korpisuorilla aiemmin tuotakin ajankulukseni harrastaneeni. Edellinen Suzuki Bandit 1200S on tunnettu halvasta alustastaan, sekin varmasti paranee olennaisesti kunnon osilla.
Mutta Banditin takapenkillä 80 nopeudella rouva alkoi tyypillisesti huomautella muutaman sadan metrin pujottelun jälkeen, että oravien ajattamisen voisi välillä lopettaa ja ajaa taas pätkän matkaa ihmisiksi
Eli yksinään ajaen ja toimivalla alustalla se ei oikeasti ole tuolla nopeudella temppu eikä mikään.
Vakituisten matkustajieni vaimon että lasten kanssa olen moisen pujottelun malliksi näyttänyt melko alkumetreillä jo vuosia sitten ja kehottanut matkustajaa vertaamaan pyörän liikkeitä perinteisesti kallistamalla tehdyissä käännöksissä ja voimakkaasti vastaohjaten ajettaessa. Näin matkustajalle selviää kerralla, että vastoin yleistä uskomusta liikkeellä oltaessa voi matkustaja jumpata niin paljon kuin tahtoo ja vaikka istua mutkat ulkokaarteen puoleisen sivulaukun päällä jos siltä tuntuu...mutta jättää kuljettajan käsivarret rauhaan, ettei tule äkkinäisiä yllätyksiä!
Jos tätä nyt pitää mennä heti kokeilemaan, niin muistakaa, että nopeuden noustessa ohjaukseen tarvittava voima nousee eksponentiaalisesti ja se mikä oli 60 nopeudessa kevyttä, 80 helppoa alkaa satasessa vaatia voimaa ja 120 nopeudessa saa muilla kuin sporttipyörillä tarttua "härkää sarvista" kuin painiottelussa. Kannattaa myös katsoa eteensä eikä alas seuraavaa viivanpätkää.
Tuolla ajotavalla ei ole muuta merkitystä kuin koko kaistan levyisessä äkkiväistössä, josta joutuu myös palaamaan yhtä äkisti tulee jousituksen toiminta merkitykselliseksi. Eli perin harvinainen tilanne arkiajossa.
Sen ensimmäisen mutkan keveys ja terävyys osoittaa mielestäni aivan selvästi myös RT:n kokoisen rohjon pystyvän tuohon, kunhan alusta saadaan kuriin. Vaikka eihän se paino 250 kiloon edes pysähdy, vaan menee käsittääkseni jo tyhjienkin laukkujen kanssa yli kolmen sadan...
Ei nyt sentään sadasosassa, vaan 80 km/h = 22 m/s jättää useita kymmenyksiä kullekin käännökselle. En muista keskiviivan jaottelua 80 rajoitetulla tiellä, mutta jos viivan ja katkon väli on 4 m kumpainenkin, niin yhteen kaareen on käytettävissä yli 1/3 sekuntia.Tuo 80-100 pujottelu joka viivanvälistä tuntuu fysiikan lakien uhmaamiselta. 250 kg rautaa sekunnin sadasosassa 1,5 metriä äärrestviereen ja takas neljän metrin matkalla. Huh, rannetta kysyy ja Beemerin saa säätää huolella.
Tuo ei tietysti ole aivan tyypillinen ajotapa, mutta tunnustan pitkillä korpisuorilla aiemmin tuotakin ajankulukseni harrastaneeni. Edellinen Suzuki Bandit 1200S on tunnettu halvasta alustastaan, sekin varmasti paranee olennaisesti kunnon osilla.
Mutta Banditin takapenkillä 80 nopeudella rouva alkoi tyypillisesti huomautella muutaman sadan metrin pujottelun jälkeen, että oravien ajattamisen voisi välillä lopettaa ja ajaa taas pätkän matkaa ihmisiksi
Eli yksinään ajaen ja toimivalla alustalla se ei oikeasti ole tuolla nopeudella temppu eikä mikään.
Vakituisten matkustajieni vaimon että lasten kanssa olen moisen pujottelun malliksi näyttänyt melko alkumetreillä jo vuosia sitten ja kehottanut matkustajaa vertaamaan pyörän liikkeitä perinteisesti kallistamalla tehdyissä käännöksissä ja voimakkaasti vastaohjaten ajettaessa. Näin matkustajalle selviää kerralla, että vastoin yleistä uskomusta liikkeellä oltaessa voi matkustaja jumpata niin paljon kuin tahtoo ja vaikka istua mutkat ulkokaarteen puoleisen sivulaukun päällä jos siltä tuntuu...mutta jättää kuljettajan käsivarret rauhaan, ettei tule äkkinäisiä yllätyksiä!
Jos tätä nyt pitää mennä heti kokeilemaan, niin muistakaa, että nopeuden noustessa ohjaukseen tarvittava voima nousee eksponentiaalisesti ja se mikä oli 60 nopeudessa kevyttä, 80 helppoa alkaa satasessa vaatia voimaa ja 120 nopeudessa saa muilla kuin sporttipyörillä tarttua "härkää sarvista" kuin painiottelussa. Kannattaa myös katsoa eteensä eikä alas seuraavaa viivanpätkää.
Tuolla ajotavalla ei ole muuta merkitystä kuin koko kaistan levyisessä äkkiväistössä, josta joutuu myös palaamaan yhtä äkisti tulee jousituksen toiminta merkitykselliseksi. Eli perin harvinainen tilanne arkiajossa.
Sen ensimmäisen mutkan keveys ja terävyys osoittaa mielestäni aivan selvästi myös RT:n kokoisen rohjon pystyvän tuohon, kunhan alusta saadaan kuriin. Vaikka eihän se paino 250 kiloon edes pysähdy, vaan menee käsittääkseni jo tyhjienkin laukkujen kanssa yli kolmen sadan...
-
Hannu
- Viestit: 37
- Liittynyt: 08 Touko 2006 11:41
- Moottoripyörän malli: R1150RT
- Paikkakunta: Haukipudas
Vellun vinkistä pitää näköjään jo nuuskittujen WP:n ja Öhlinsin lisäksi tarkistaa myös tuo Bogen Nivåmatic, jos sellaisenkin on moottoripyörään saanut?
Volvomiehenä tunnen tapauksen jo entuudestaan, ja Nivåmatic on IMHO aivan loistava autokäytössä siksi, että se tekee myös rautajousisen (excl. Citroen, siis) auton ajettavuudesta tunteettoman kuormalle. Jos kaksipyörätoteutus on autoversion veroinen, niin usein kahdestaan ja tavaroiden kanssa ajavalle tuo kuulostaa hyvältä ratkaisulta.
Itse asiassa täysautomaattinen kuormaan adaptoituminen on _tässä suhteessa_ vielä parempi kuin kauko-ohjattu ESA. ESA toki tekee paljon muutakin kuin sovittaa takajousen esijännityksen, joten kokonaisuutena puhutaan selvästi eri tuotteesta.
Mites Vellu sun K-sarjan tiiliskivi menee pujottelussa ja tarvitsetko muuta säätöä matkustajan ja tavaroiden kanssa kuin sen, mitä Nivåmaatti tekee automaattisesti?
Nivåmaatti on myös kallis iskari, kuinka pitkään se sulla kesti MP-käytössä?
Volvomiehenä tunnen tapauksen jo entuudestaan, ja Nivåmatic on IMHO aivan loistava autokäytössä siksi, että se tekee myös rautajousisen (excl. Citroen, siis) auton ajettavuudesta tunteettoman kuormalle. Jos kaksipyörätoteutus on autoversion veroinen, niin usein kahdestaan ja tavaroiden kanssa ajavalle tuo kuulostaa hyvältä ratkaisulta.
Itse asiassa täysautomaattinen kuormaan adaptoituminen on _tässä suhteessa_ vielä parempi kuin kauko-ohjattu ESA. ESA toki tekee paljon muutakin kuin sovittaa takajousen esijännityksen, joten kokonaisuutena puhutaan selvästi eri tuotteesta.
Mites Vellu sun K-sarjan tiiliskivi menee pujottelussa ja tarvitsetko muuta säätöä matkustajan ja tavaroiden kanssa kuin sen, mitä Nivåmaatti tekee automaattisesti?
Nivåmaatti on myös kallis iskari, kuinka pitkään se sulla kesti MP-käytössä?