R 90/6 kytkin

[EERO I]

Viime kesänä tullessamme Imatran ajoista sanoi kytkin sopimuksensa irti. Vauhti vaan päättyi ilman sen kummempaa dramatiikkaa eli ilman kolinoita, rutinoita tai äkkipysähdystä. Kytkinlevyn niittikiinnitys vaihdelaatikoon liittyvään uraholkkiin oli pettänyt.

Purkaminen oli helppoa eli liiankin helppoa: unohdin merkata ylös painelevyn asennon vauhtipyörään nähden. Nyt se vasta muistui mieleen, kun kasaaminen olisi edessä. Jotkut pistopuikolla tehdyt merkit levyistä kyllä löytyi, joko itse muutamia vuosia sitten vastaavan homman tehneenä tai sitten Repan tai jonkun muun tekeminä. Pitäisi aina lukea läpi Repan bokseriprojekti vaikka olisi kuinka triviaali homma työn alla niin pahimmilta mokilta välttyisi.
Muuten purkaminen sujui kyllä hyvin ilman, että sain kytkintä nenilleni pultteja irroittaessani. Eli muistin ne ylipitkät sijaispultit.
Raskaimmassa osassa eli paininlevyssä on säteittäisiä kevennysreikiä yhden kiinnityspultin reijän ympärillä. Osaako joku sanoa, esim. mihin kellonaikaan takaa katsoen niiden reikien kuuluisi osoittaa mäntien ollessa esim yläkuolokohdassa? Kiinnityspultteja on kuusi kappaletta kuten myös asentovaihtoehtoja. Väärä asento aiheuttaa huomattavaa tärinää ja ennen pitkää laakeririkkoja.

[EERO I]

Ne levyistä löytyneet pistopuikkomerkinnät viittaavat siihen, että OT-merkin näkyessä tarkastusikkunassa (männät yläkuolokohdassa) ovat paininlevyn kevennysreijät kello yhdentoista kohdalla katsottaessa moottoria takaa. Ehkä ne reijät tulevat näkyviin jopa tarkastusikkunassa pyöritettäessä kampiakselia vähän (parikymmentä astetta) vastapäivään (takaa katsottaessa), jos ne ovat ennakoimassani paikassa. Kiinnityspultin toisella puolella pultin vieressä on kaksi reikää ja toisella kolme. Ainakin omassa levyssäni. En kyllä keksi logiikkaa, miksi kampiakselin yläpuolella tarvitaan kevennystä kun männät ovat yläkuolokohdassa. Yksisylinterisessä pystypyttyisessä logiikka olisi selvempi.

[EERO I]

Vastaanpa itselleni, koska pyörä pitäisi saada kasaan pois kulkuväyliltä:
Etsin vastausta Boxerworksin ja Airheadin foorumeilta ja siellä kyllä annettiin ymmärtää, ettei asialla ole suurta merkitystä. Koneita kasaillaan korjaamoissa käsillä olevasta ja uudesta materiaalista, joten merkinnätkin ovat sekoittuneet (jos niitä on ollutkaan). Näissä vanhemmissahan ei vielä ole maalitäplämerkintöjäkään uusissa osissa.
Oma moottori on kyllä aina käynyt liikoja tärisemättä, joten kasaan kytkimen levyistä löytyneiden merkkien mukaan ja toivon parasta.

[ReijoMyllymaa]

Tämä saattaa tulla jo myöhässä, mutta kyllä se Eero oiken noin menee..
1980 ja vanhemmissa kytkimissä ei maalimerkkejä tosiaan ole. Siksi merkkaan ennen purkamista painelevyyn pistepuikolla merkin vauhtipyörän OT-merkin kohdalle. Toivossa että se on vielä asennossaan tehtaan jäljiltä. Sitä ei voi tietenkään tietää, miten edelliset taitajat ovat kytkimen osien kanssa menetelleet..?
Vauhtipöyrä, painelevy (1981 ja uudemmat) ja painerengas tasapainoitetaan valmistusvaiheessa erikseen, jotta jälkeenpäin voidaan kykinpakettiin vaihtaa vain se osa, mikä tarvitaan. Kampiaselin tai mäntien asennolla ei näissä osissa ole tasapainoituksen kannalta mitään merkitystä. Näinkin korkealaatuisen moottoripyörän osasissa saataa metallin tiheys eri kohdissa vaihdella. Etenkin valuosissa. Siksi ne tasapainoitetaan valmistusvaiheessa myös erikseen. Siitä syystä 1981 ja uudemmissa kytkimssä, joissa maalimerkit ovat vielä näkyvissä, asennetaan maalimerkit eri sektoreille. Jako kolmeen sektoriin. Näin saavutetaan vauhtipyörä / kytkinpaketin mahdollisimman tarkka tasapainoitus.

Kriittinen vaihe kasauksessa on kytkinlevyn keskitys. Vaihdelaatikon pitää mennä paikalleen "klopsahtamalla". Ruuveilla ei saa vetää väkisin loppumillejä paikalleen. Muuten ottaa se uusi kytkinlevy kipeää....

Loman loppu häämöttää.
Gessu on pakattuna laatikkoon ja odottaa siirtoa satamaan..