No niin...
Näppärä pärjää aina.
Tuota vain en oikein ymmärtänyt: "Suurin työ on kuitenkin saada kardaani pöydän kautta paikalleen" ??
Itse teen sen tempun siten, että otan koko takahaarukan "kasettina" pöydälle.
Perä-osastoa ei siis irroteta takahaarukasta, jos muuten ei ole tarvetta.
Siinä pöydällä ongitaan se akseli ulos. Takaisin paikalleen akselin saa helpohkosti, kun ripustaa koko takahaarukkahökötyksen viilapenkistä roikkumaan. Se perä-osasto tietysti suorana kohti lattiaa. Optimolia akselin uritukseen liukasteeksi, ja kardaani lasketaan paikallen. Joskus menee ekalla yrittämällä, joskus joutuu nostamaan uudelleen ylös, ja korjaamaan "spoorin" linjauksen suoremmaksi.
Sitten vaan haarukka takaisin paikalleen. Varoen ettei päästä akselia liukumaan pois paikaltaan. Etummaisen ristikon suojakumin asennusta helpottaa, kun vetää hihnalla kardaanitunnelin linjan suoraksi vaihteiston vetoakseliin nähden.
Tietysti ennen takaiskarin ja perän ankkuritangon kiinnittämistä.
Tavoitehan pitäisi tietysti olla, ettei näitä akseleita tarvitsisi kaivella pöydälle 40.000km välein. Muutenhan voisi ajella niillä halvemmila, taantumuksellisilla, ketjovetoisilla ajopeleillä...
Pitäisiköhän tämä "erikoisakselikin" käyttää Keski-Suomen Koneistamossa tasapainoituksessa??
Terv. Repa