Re: Akku kysymys.
Lähetetty: 10 Joulu 2013 09:25
Minä en kyllä ymmärrä, miten voitaisiin yleispätevästi suositella AGM-akkua paremmaksi?
Ei edes bokserin starttiakuksi!
Akkujen ominaisuudet riippuvat pääosin levyjen geometriasta; lukumäärästä (pinta-ala= starttikyky), paksuudesta, erottimien paksuudesta ja massan huokoisuudesta. Kaikilla valmistajille on eri tarkoituksiin suunniteltuja akkuja, niin suurvirtapurkaukseen (paljon ohuita levyjä ja ohuet erottimet), kuin No-Break-laitteisiin (purkausaika 1-10 minuuttia) sekä pitkäaikaispurkaukseen (paikallisakut, 10 h).
Kun halutaan erittäin suuri starttivirta, tulee erottimien olla ohuet (pieni levyjen etäisyys) ja levyjen ohuet (paljon levyjä). Toki myös massan huokoisuus tulee olla suuri (saadaan suuri nestekosketuspinta-ala).
Näin saadaan suuri lyhytaikainen starttivirta.
Miinuspuolelle sadaan lyhytkestoinen starttikyky. Kun akkua puretaan reagoi levyjen välissä oleva elektrolyytti muuttuen laimeammaksi hapoksi (vesi) menettäen johtokykyään, sekä tietysti reagoivaa happomäärää.
Tällainen akku kyllä elpyy, kun antaa akun hetken seisoa. Tällöin vesi kevyempänä nousee hitaasti pintaa kohden vetäen pohjalta happoa levyjen väiin. Senjälkeen akku on taas starttikykyinen.
Jokainen varmasti on kokenut tällaisen akun elpymisen?
Tuo haponvaihto tapahtuu vanhanaikaisissa akuissa helpommin, kuin AGM-ja GEL-akuissa. Ilmeisesti myös AGM-akussa haponvaihto tapahtuu helpommin, kuin GEL-akussa.
Toinen epäkohta ohuista levyistä on se, että massa ei pysy kiinni ristikossa, vaan ajan myötä irtoaa ja varisee kennon pohjalle.
Joten akun geometrialla on suuri merkitys akun "hyvyydelle"!
Toinen kohta tuossa perusteussa ihmetyttää; ristikon lejeeringin vaikutus johtokykyyn ja akun sisäiseen vastukseen.
Lyijyakun ristikot ovat lyijyä, johon on vain valamisen takia jouduttu lisäämään joitain muita metalleja. Perinteisesti se on ollut antimoni (kirjasinmetalli, eutektinen seos: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutektinen_seos" onclick="window.open(this.href);return false; ).
Koska antimoni irtoaa positiivisen levyn ristikosta aiheuttaen suurta vedenkulutusta, on se korvattu joillain muilla metalleilla. Yleisimpiä ovat kalsium, hopea, mangaani, seleeni, arseeni, tellurium jne. Nämä ovat yleensä akkuvalmistajan omia salaisuuksia, tai patentilla suojattuja lejeerinkejä. Näitä lisäaineita on kuitenkin lyijyssä vain 0,1-0,5%!
Toisinsanoen niiden vaikutus lyijyristikon johtavuuteen on hyvin marginaalinen!
Siis en ole vieläkään hyväksymässä yleispätevää sääntöä, jossa todetaan AGM-akun olevan parempi starttikäytössä, kuin GEL-akku!
Uskon kyllä BMW:n valinneen bokserin ensiasennusakuksi parhaan mahdollisen, mutta kuten sanoin, se on valmistajakohtainen valinta, ei yksin erotinrakenteen määräämä!
M.O.T.
PS: Ymmärtääkseni akun asennustavan rajoitus määräytyy levyjen tapumisvaaran takia.
Siis akkua ei saa asentaa niin, että levyt makaavat toistensa päällä, jolloin ne taipuvat ja painavat erottimet kasaan. Suositeltava tapa on, että ne joko "roikkuvat" ylhäältä, tai makaavat syrjällään.
Tämäkään ei riipu erotintyypistä (AGM/ GEL), korkeintaan levyjen paksuudella on siihen merkitystä.
Ei edes bokserin starttiakuksi!
Akkujen ominaisuudet riippuvat pääosin levyjen geometriasta; lukumäärästä (pinta-ala= starttikyky), paksuudesta, erottimien paksuudesta ja massan huokoisuudesta. Kaikilla valmistajille on eri tarkoituksiin suunniteltuja akkuja, niin suurvirtapurkaukseen (paljon ohuita levyjä ja ohuet erottimet), kuin No-Break-laitteisiin (purkausaika 1-10 minuuttia) sekä pitkäaikaispurkaukseen (paikallisakut, 10 h).
Kun halutaan erittäin suuri starttivirta, tulee erottimien olla ohuet (pieni levyjen etäisyys) ja levyjen ohuet (paljon levyjä). Toki myös massan huokoisuus tulee olla suuri (saadaan suuri nestekosketuspinta-ala).
Näin saadaan suuri lyhytaikainen starttivirta.
Miinuspuolelle sadaan lyhytkestoinen starttikyky. Kun akkua puretaan reagoi levyjen välissä oleva elektrolyytti muuttuen laimeammaksi hapoksi (vesi) menettäen johtokykyään, sekä tietysti reagoivaa happomäärää.
Tällainen akku kyllä elpyy, kun antaa akun hetken seisoa. Tällöin vesi kevyempänä nousee hitaasti pintaa kohden vetäen pohjalta happoa levyjen väiin. Senjälkeen akku on taas starttikykyinen.
Jokainen varmasti on kokenut tällaisen akun elpymisen?
Tuo haponvaihto tapahtuu vanhanaikaisissa akuissa helpommin, kuin AGM-ja GEL-akuissa. Ilmeisesti myös AGM-akussa haponvaihto tapahtuu helpommin, kuin GEL-akussa.
Toinen epäkohta ohuista levyistä on se, että massa ei pysy kiinni ristikossa, vaan ajan myötä irtoaa ja varisee kennon pohjalle.
Joten akun geometrialla on suuri merkitys akun "hyvyydelle"!
Toinen kohta tuossa perusteussa ihmetyttää; ristikon lejeeringin vaikutus johtokykyyn ja akun sisäiseen vastukseen.
Lyijyakun ristikot ovat lyijyä, johon on vain valamisen takia jouduttu lisäämään joitain muita metalleja. Perinteisesti se on ollut antimoni (kirjasinmetalli, eutektinen seos: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutektinen_seos" onclick="window.open(this.href);return false; ).
Koska antimoni irtoaa positiivisen levyn ristikosta aiheuttaen suurta vedenkulutusta, on se korvattu joillain muilla metalleilla. Yleisimpiä ovat kalsium, hopea, mangaani, seleeni, arseeni, tellurium jne. Nämä ovat yleensä akkuvalmistajan omia salaisuuksia, tai patentilla suojattuja lejeerinkejä. Näitä lisäaineita on kuitenkin lyijyssä vain 0,1-0,5%!
Toisinsanoen niiden vaikutus lyijyristikon johtavuuteen on hyvin marginaalinen!
Siis en ole vieläkään hyväksymässä yleispätevää sääntöä, jossa todetaan AGM-akun olevan parempi starttikäytössä, kuin GEL-akku!
Uskon kyllä BMW:n valinneen bokserin ensiasennusakuksi parhaan mahdollisen, mutta kuten sanoin, se on valmistajakohtainen valinta, ei yksin erotinrakenteen määräämä!
M.O.T.
PS: Ymmärtääkseni akun asennustavan rajoitus määräytyy levyjen tapumisvaaran takia.
Siis akkua ei saa asentaa niin, että levyt makaavat toistensa päällä, jolloin ne taipuvat ja painavat erottimet kasaan. Suositeltava tapa on, että ne joko "roikkuvat" ylhäältä, tai makaavat syrjällään.
Tämäkään ei riipu erotintyypistä (AGM/ GEL), korkeintaan levyjen paksuudella on siihen merkitystä.