Pekkavee kirjoitti:Tuohan kai tarkoittaa sitten sitä, että noissa uusissa ja hienojen laatuluokkien öljyissä ei ole kunnolla sitä sinkkiä, joka muodostaisi suojaavan pinnan noiden vanhojen moottoreiden isoihin välyksiin. Eli SG luokituksen jälkeen se sinkki vaan laskee.Ossi Viita-aho kirjoitti:Ei ole, etenkään vanhojen moottoreiden osalta. Sinkki ja fosfori (zddp-lisäaineistus) muodostavat yhdessä lämmön ja paineen kanssa erittäin kovan suojaavan pinnan siltä varalta, että öljykalvo pettää. Kaikista suurimmat pintapaineet ovat nokka-akselin ja nostajan välissä ja vanhat moottorit ovat suunniteltu suuremmille zddp pitoisuuksille, kuin nykyaikaisissa "parhaiten" luokitelluissa öljyissä on. Zddp pitoisuudet ovat suurimmillaan API SF luokituksen omaavissa öljyissä, joissa taso on yli 1500 ppm. Taas API SG/SH öljyissä se on yli 1200 ppm ja tästä luokitusten parantuessa taso vain laskee. Nämä ovat siis standardin vaatimia minimejä, joten sitä voi olla enemmänkin.AJS kirjoitti:Onko sinkkipitoisuus öljyssä pelkkä myyntikikka?
Ennen aikaan sitä lienee ollut kaikissa öljyissä, mutta vissiin katalysaattorit ei siitä tykänneet.
Ilmankos mun R1100GS 1999 pyörä haluaisi SF öljyä, jota ei kai sitten enää saa. Harmi juttu.
Sinkki ei kai ole kovin paha juttu luonnon kannalta, joten se ei ole este sen öljyn käyttämiseen.
Pekka
Osimoilleen näin. Sinkillä ja fosforilla siis nostetaan öljyn paineenkestoa. Erityisesti diesel hiukkassuodattimien kanssa yhteensopivissa öljyissä on vähän sinkkiä, koska niissä on rajoitettu fosforin määrää. Sinkin ja fosforin määrä öljyssä kulkee käsi kädessä, koska niitä molempia tarvitaan suojavaikutukseen. Nuo öljyt tunnistaa luokituksista ACEA C1, C2, C3 ja C4. Raskaankaluston öljyissä taisi olla ACEA E6 vastaavilla fosforin rajoituksilla.
Ameriikkalaisilla taas sitten on aivan omat vinkeensä. API SM ja SN luokituksissa on rajoitukset fosforin määrälle, mutta rajoitukset koskevat vain viskositeetteja 0W-20, 0W-30, 5W-20, 5W-30 ja 10W-30.