BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

Hei !

Olen hankkimassa K 1200 Lt pyörää.
Onko jotain erityistä, mitä pitäisi ottaa huomioon n. 55000 km ajetussa pyörässä, muutakin kuin huoltokirja.

- ulkonäkö
- venttiilien säädöt
- kardaani
- peruutus (vaihde)
- ajellut 3 vuotta emännän kanssa Yamaha Drag Star 650 custom-pyörällä,
aika vaihtaa munat edellä ajelu.

" Matkamotoriini"

Juu, tervetuloa vaan "joukkoon tummaan" niinkuin jossain värssyssä taidetaan sanoa...

Muutos pikku DragStarin jälkeen on kyllä aika huomattava, mutta sen lienet jo todennutkin. Pyörä on aika pideltävä alle 5 km/ h vauhdissa mutta yli kolmessa kympissä painoa tuntuu lähtevän pois heti pari sataa kiloa.

Saanko sen verran vielä udella, että oletko jo tehnyt ostopäätöksen ja nyt sihdissäsi on jokin 55 tonnia ajettu yksilö? Vai funtsailetko vielä LT:n ja jonkin toisen tyyppisen mopon välillä?

* Ulkonäöllä tarkoittanet käytetyn pyörän ulkonäkövirheitä. No katso ensimmäiseksi kylkien mustien muovipuskureiden päät ja sivulaukkujen kromilistojen (tai joissakin malleissa mustat) alareunat. Ne juoruaa onko pyörä kupsautettu nurin. Sinällään LT:n kaatamisessa ei ole mitään ihmeellistä, noita vaurioita kummempaa ei yleensä synny, koska kaato tavallisesti tehdään nollavauhdissa.
* venttiilien säätö tuskin on tarpeellinen, jos pyörää on asianmukaisesti huollettu. Venttiilit tarkistetaan neljänkympin huollossa ja muistaakseni aina parinkympin välein ja aika harvoin niihin tarvitsee puuttua.
* kardaani sinällään on huoleton peli. Perämurikka sen sijaan vaatii öljynvaihdon noin kympin -viidentoista tonnin välein. Joissakin -99- -02 malleissa on ollut perälaakerin kanssa murheita ja monet vaihdattavat perän päälaakerin jossain 70 - 100 tonnin paikkeilla. Joillain se kestää paljon pidemmällekin.
* pakki LT:ssä on sähköinen eli oikea termi lienee "peruutusavustin". Kysessä on pyörän starttimoottori, jota käytetään peruutustilanteessa pyörän pakittamiseen. Se on näin painavan pyörän kanssa ihan välttämätön ja todella kätevä apu. Se jaksaa työntää mopoa joltisenkinlaiseen ylämääkeenkin ja vastaavasti alaspäin viettävässä peruutuksessa se myös hillitsee mopon vauhdin. Jos sinulle kaupatussa pyörässä pakki pätkii eli se vie pyörää vaan noin pari metriä kerrallaan ja sitten pysähtyy itsestään, on siinä silloin vikaa. Vika ei ole tavallisesti suuri (vaihdelaatikon pyörintäanturi viallinen tai sen liitin on löysällä).

Ja ota sitten mamma mukaan ainakin koeistumaan. Kaksi päällä koeajoa en ihan heti kylmiltään suosittele, kannattaa ainakin ottaa muutamat koekierrokset ihan soolona enstex.


T. pozo

Kiitokset pozolle vastauksesta. Hankinta päätös on tehty.

Kannattaa tsekata kytkin. LT:ssä on älyttömän pitkäksi välitetty ykkönen ja se rasittaa kytkintä. Olen tavannut parikymppiä ajettuja yksilöitä joissa kytkinlevy alkaa olla vaihtokunnossa. Oikealla käytöllä kytkin kestää mutta luistattaminen tuhoaa sen äkkiä. Kytkinlevyn vaihto on isotöinen homma ja kallis jos teettää liikkeessä.

kaliffi kirjoitti:Kannattaa tsekata kytkin. LT:ssä on älyttömän pitkäksi välitetty ykkönen ja se rasittaa kytkintä. Olen tavannut parikymppiä ajettuja yksilöitä joissa kytkinlevy alkaa olla vaihtokunnossa. Oikealla käytöllä kytkin kestää mutta luistattaminen tuhoaa sen äkkiä. Kytkinlevyn vaihto on isotöinen homma ja kallis jos teettää liikkeessä.

Miten kytkin tsekataan?

...että kokeillaan saako sen rasituksessa luistamaan, eli LT:ssä vaikkapa niin että ajaa nelosella n. kahdeksaa kymppiä ja sitten vetää kytkimen sisään ja antaa kunnolla kierroksia. Sitten äkkiä kytkin ylös. Jos kytkin luistaa niin ei hyvä. Toki saa sen vaikka uuden LT:n kytkimen luistamaan mutta erön kyllä huomaa. Jos kokeilee samaa viitosella kytkin luistaa tietenkin herkemmin.

Toinen tapa on yksinkertaisempi, eli jos kytkin irroittaa jo kun vetää kahvasta pari kolme senttiä niin silloin kytkinlevy on kulunut. Mekaniikka on sama kuin autoissa eli kun on kulunut kytkinlevy, poljinta ei tarvitse painaa lähellekään pohjaan kun kytkin jo irroittaa.

Jos on pyörien kanssa pelannut enemmän, löysän kytkimen huomaa jopa siitä kun vetelee kytkinkahvaa edes takaisin. Kytkinkahva on vähän löysän tuntoinen ja ilmapallomainen eikä siinä oikein ole sellaista selvää irroituskynnystä. Tämä johtuu siitä että kun kytkinlevy kuluu niin kytkinasetelman irroitusmekanismi säätyy automaattisesti kulumistaan vastaavaan asentoon ja se kyllä paljastuu kytkinkahvaan tai autossa polkimeen. Käytin tuossa sanaa "ilmapallomainen" eikä sitä pidä käsittää niin että kytkinjärjestelä olisi ilmauksen tarpeessa.

LT:ssä on itsestään säätyvä kytkin, miten kahvan asennosta voi päätellä kytkinlevyn kuluneisuuden? Eihän jarrukahvakaan painu sen syvempään vaikka palat ovat kuluneet loppuun.

Itselläni on ollut kymmeniä K-malleja(ei tosin 1200 LT:tä), ajanut niillä n. 250tkm:ä. Kytkinlevyn kuluneisuutta en ole koskaan pystynyt sitä näkemättä määrittelemään. Levyt ovat pitäneet niin kauan kuin lamellit ovat hajonneet ohuuttaan.
En tunne LT:n kytkintä hyvin, ehkä työsylinterin liikerata loppuu ennenkuin kytkinlevystä pinta?

Kyllähän tilastollisesti paljon pahempi vaara LT:n kytkimelle on öljy, joka pääsee tihkumaan joko työsylinterin huopatiivisten petetyä (hydrauliöljy) tai sitten kampiakselin stefasta läpipäässyt moottoriöljy.

BMWLT.com-saitilla vuosia roikkuneena on tuo öljyyntynyt kytkinsyndrooma iskenyt todella moniin, mutta ns "normaalilla" tavalla poltettuihin kytkimiin on törmäilty paljon harvemmin.

Tuo työsylinterin öljyvuoto on jopa siinä määrin yleinen, että sen juoruamiseksi on kehitetty ns. "weep holen" eli tihkureiän poraus työsylinterin "kanavan" pohjaan. Jos kytkinöljy pääsee tuonne kanavaan / tunneliin, on vain ajan kysymys, millon se löytää tiensä kytkinlevyjä liukastamaan. Kanavan pohjassa oleva noin 5-6 mm reikä päästää öljyn tippumaan ulos ja tarkkaavainen kuski saattaa huomata öljyläikän mopon alla ennen kytkimen pilaantumista. Tuo työsylkyn vaihto on kumminkin operaationa aika paljon kytkinremppaa pienempi.

Omaan kulkineeseen on porattu tuon e.m. reiän lisäksi myös 8 mm reikä kytkinkoppaan, josta joskus toivon tyrkkiväni jonkun sortin endoskoopin kopan sisälle kytkinlevyjä tirkisteemään. Toistaiseksi tuo reikä on kyllä tulpattu kun ei ole sopivaa tähystintä sattunut käsille..

t. pozo

...että ensiksikin jarrua ja kytkintä ei voi suoraan verrata tässä tapauksessa, vaikka molemmat olisikin nestevälitteisiä. Nimittäin kytkinasetelman mekanismi liittyy myös tähän hommaan ja jarruissahan ei ole tällaista mekanismia.

Väitän edelleen että kun kytkinlevy kuluu sen huomaa polkimesta, eli kun levy alkaa olla lopuillaan kytkin katkaisee voimansiirron jo aivan pintapolkaisulla, sanotaan että kytkinpoljin "nousee" kun levy on kulunut. Näin on autoissa ja moottoripyörissä joissa on kuiva yksilevykytkin.

Ison LT:n kytkin on muuten niin hienon pyörän heikko kohta, eli sen pitkä ykkönen on mielestäni suunnitteluvirhe. Jos liikkeelle lähtöä vertaa vaikka K 11 malliin niin pienemmällä on lähdettävä liikkeelle kakkosella ja se varmasti rassaa kytkintä. Tästä on kysymys.

Olen kyllä tehnyt sen havainnon että Bemarin levyn ei tarvitse paljoakaan kulua kun se jo ilmoittelee luistotaipumustaan, toki sillä pystyy siististi ajamaan vaikka kuluminen on jo niittien kannan tasalla. Jos olisin sakemanni-insinoori, olisin tehnyt ehdotuksen jäykemmästä kytkimen levyjousesta, näin siis K 12 LT-pyörään.

Millainen erilainen mekanismi LT:n kytkinasetelmassa? Mielestäni siellä on käytännössä vain suora tappi joka työntää painelevyä aivan kuin muissakin kytkimissä.
Vaijerivälitteisen kytkimen jos jättää säätämättä, pystyisi ehkä kuluneisuutta teoriassa päättelemään, ei jatkuvasäätöisen nestevälitteisen kytkimen.

Jokainen tajuaa että luistava kytkin on laadukas, mutta tuon kykinlevyn paksuuden arvioimisen ulkopuolisin keinoin minäkin haluaisin oppia!
Jos kerron kalifille kytkinvivun etisyyden kahvasta saan kait vastauksena levyn paksuuden millimetreinä?

Tuo pozon idea porata reikä endoskoopille on hyvä! Endoskooppeja löytyy hyvinvarustetuista autokorjaamoista. On kalliita itse ostaa.

Porailemaan ylimääräisiä tirkistysreikiä. Tosipuheessa lienenkö yksinäinen susi tällä palstalla joka tietää miten ajoneuvon kytkin tsekataan. Miten yleensä ihmiset ostavat käytetyn auton tai mp:n ja mitä ja miten he tarkastavat kohteent? Saattaisi olla paikallaan pitää oikein kursseja "Miten ostan hyvän käytetyn" moottoripyörän tai auton.

Yleisellä tasolla ajateltuna ihmettelen tämän päivän ihmisten auto/mp tietoutta. Vastaan tulee ihan mitä tahansa. Jopa merkkiliikkeissä on täydellisiä poropeukaloita. Ostelin kerran K 100:een takarengasta. Myyjä tempaisi pokkana hyllystä renkaan...olihan sekin rengas, tosin piikkiin tarkoitettu. Myyntimiehellä ei ollut harmainta aavistusta esim. kantavuudesta tai nopeusluokista. Viime kesänä päätin vaihtaa k 1100 keulaöljyt. Vasta kolmannessa MP-liikkeessä oli keulaoljyä, eikä sekään sitä vahvuutta kuin olisin halunnut. Ensimmäisen liikkeen poika ei edes tiennyt että MP.n etupäässä on öljyä...Niin ,näissä kahdessa ensimmäisessä liikkeessä tehdään myös MP-huoltoja mutta ilmeisesti ilman Fork-oilia...

Taitaa olla pareen lopettaa tämä keskustelu, muuten edetään liian kauas LT-jutuista...

Kerro nyt kaliffi salaisuutesi, miten se kytkinlevyn paksuus mitataan kytkinvivusta?
Miksei reikää saa porata kytkimen koteloon?

Sinä voit parantaa yleistä mp-tietoutta kertomalla meille!

Keskusteluhan lähti kai liikkeelle siitä että mitä kannattaa tarkastaa isossa LT.ssä kun sellaista havittelee. Mielestäni ensimmäinen homma on kytkin. Oeellista ei ole levyn millimetrin murto-osat. Milleistä ei edes kannata puhua, oleellisempaa on että luistaako kytkin herkästi vai ei. Jos luistaa, hinnanalennus on enemmän kuin paikallaan.

Vaihdoin aikoinaan k 1200 RS.n LT-malliin. Kytkin lie molemmissa täysin sama, niin luulisin...Kuitenkin RS:n kytkin oli jo kahvasta tunnusteltuna jämäkämpi eikä antanut oireita luistelusta edes täyskiihdytyksestä. Toki senkin sai luistamaan jos halusi. LT kytkinkahva oli ihmeellisen tuntuinen jopa hengetön ja ennen kuin lähdin koeajolle mainitsin asiasta myyjälle. Olin oikeassa, kytkin oli veltto ja rasituksessa ei pitänyt kunnolla. Eihän se normaaliajossa haitannut eikä sitä kaikki edes olisi huomannut. No, kun palasin koeajolta myyjäliike uskoi minua ja pudotti välirahaa toistatuhatta euroa. Tein kaupat kun räknäsin plussat ja miinukset.

K 100 olen omistanut kolme kappaletta. Yhden R 1100 Rt:n ja kuten sanoin K 12 RS.n ja RT:n. Tällä hetkellä omistan K 1100 LT:n (jota pidän parhaana) ja sitten vielä monoperäisen boxeri RS:n. Näihin vielä jaahpanilaiset päälle...Ajokilometerejä lie tullut kohtuullisesti. Samoin remonttitaitoa ja arviokykyä. Pakko on itseä kehua, eihän sitä tiedä milloin joku myy paskan meikäläisellekin...kop...kop!

Kahteen tutun Bemariin K 100 RS:ään ja R 1150 olen laittanut kytkinlevyn. Molemmissa oli täysin samat oireet kuin ostamassani LT:ssä. Ihmettelin sitä että levyt eivät olleet edes kuluneen näköisiä, mutta eivät silti pitäneet kunnolla. Niitteihin oli vielä matkaa!

Mitä tulee vielä ostamaani K 12 LT-pyörään, ajoin sillä muistaakseni rapiat 30 tuhatta ja kytkinhän siihen olisi pitänyt laittaa. Toki se rauhallisella ajolla olisi vielä mennyt mutta en oikein pitänyt koko vehkeestä ja hävitin pois.

Summa summaarum, eli ei kannata porailla reikiä pelkästään kytkinlevyn paksuutta tutkiakseen, ellei tee kuin Eddy Merex ja poraile reikiä keventääkseen kilpapolkupyöräänsä! Tietenkin jos poraa LT:n kytkinkoppaan reiän, siitä voi ruiskuttaa siirappia levylle kun se pettää jossakin missä lie. Sillä tempulla pääsee sitten kotiin...

Jokainen ymmmärtää sen, että kytkimen ei tarvitse pitää enempää kuin täyskiihdytyksiä. Pomperipoikien renkaanpoltot on eri juttu.
Kyllä millimetreistä ja varsinkin niiden osista kannattaa puhua. Kulutuspintaa(uudesta hylkyrajaan) kun noilla bemarin levyillä ei ole kuin vähän yli tai alle millimetrin, mallista riippuen. Viime kesänä myin useita kytkinlevyjä kun ne oli ajettu alimittaan ja hajonneet kappaleiksi ohuuttaan. Kytkimet olivat pitäneet hajoamiseen saakka. Siksi olisi hyvä tietää levyn paksuus.
Levyn paksuuden arviontiin en luottaisi kahvasta mittaamista.

- Pyörä kotona
- ei kolise
- kehrää kuin kisu
- väsynyt, mutta onnellinen (hakumatka 16 tuntia)
- noutopaikassa 1/2 metriä lunta
- tiet kuivat, keli aurinkoinen ja lämmin

Kiitos "yllytyksestä" !

terv. Jommi 1044