BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

Tervehdys . Oma LT ( vm99 ) on saavuttanut 60 000km merkkipaalun. Ennen kesää pitää tehdä huolto. Manuaalia kun selasin niin ilmeni, että jakoketjun kiristimen liukupinta ja ohjain pitäisi vaihtaa näillä kilometreillä.
Yleensäkin oletteko vaihtanut näitä ketjun ohjaimen liukupintoja 60K:ssä?
Syylärit olikin kiinni klipseillä. Helppo homma sinänsä. Letkuliittimet irti ja klipsit pois ja coolerit irti niin syylärit lähteekin näppärästi.
Mutta edelleen: onko kukaan tarkistanut jakoketjun ohjaimia näillä kilometreillä? Vai pitäisikö sanoa, että käsi ylös joka ei ole viitsinyt sitä tehdä. Tulisiko nyt vastauksia enemmän?

Jovain

Ei noilla km:llä pitäs vielä olla kovinkaan paljoa kulunut ? Omissani (-99) sekä (-00) ei ollut aikoinaan vielä kulumista juuri havaittavissakaan ja vähän samaa olen kuullut muualtakin.
Nyt on 81tkm takana ja vasta 100tkm:ssa vaihdan (jos tarvetta sittenkään..?)

60 000 km kohdalla huolto-ohjelmaan kuuluu niiden vaihto. Näin on K 1100-malleissa ja taitaa olla K 100:ssa. Ei ne kyllä kuluneita vielä niissä kilsoissa ole. Eipä ne kyllä paljoa maksakaan ja jos pyörä on purettuna huoltopukilla pianhan ne nakkaa paikalleen. Tosin saahan sen huoltoleiman vaikka niitä ei vaihdettaisikaan. Iso huolto on aika tyyris ja purkamista on paljon. Mahtaako asentaja päivässä saada tehtyä kahta isoa huoltoa LT-pyörään?

Tänään vaihdoin omaani jakoketjun laahurit.
Osat eivät paljoa maksaneet, mutta eipä olisi tarvinnut vielä vaihtaakkaan.
Ensimmäinen vaihto oli kyseessä ja kilometrejä 82tkm.

Non niin. Nyt oli aikaa aukaista ketjukotelo ja vilkaista laahureiden kunto. . Ei niin mitään kulumisen jälkiä, ei murtumia, ei epätasaista hankaumaa ei mitään erikoista. Jos eivät ole kalliita niin vaihdan pois ettei tarvitse seuraavaan 100k:een tarkistella. .
Ihmetyttää kuitenkin BMW:n insinöörien ohje vaihtaa ne näillä kilometreillä. Onkohan materiaali joskus ollut heikompaa jolloin vaihtotarve oli todellinen?

Joo, kiitos infosta, saman asian kanssa olen vähän itsekin askarrellut.

Kymäläisen Harri (silloin vielä Treen RM Heinolla) suorastaan suositteli itselleni olla vaihtamatta niitä 60 tonnin kohdalla v 2007. Homma on hänen mukaansa koko lailla työläs ja ilmeisen turha noissa kilometreissä kuten tässä muutkin ovat jo huomautelleet ja itsekin havaitsit.

Viime syksynä 80 tonnin kohdalla palattiin asiaan mutta vain siten, että otin vaihto-osat mukaani ja suunnittelin tekeväni homman itse talvipuhteinani. Jenkkifoorumilta olen vielä hakenut lisää uskonvahvistusta sille, että taidan lykätä vaihdon ainakin ensi talveksi. Rapakon takana kaverit ajelevat kepoisesti 60 - 80 tuhatta MAILIA samoilla kiristimillä eikä silloinkaan vaihdettaessa vielä ole loppu.

t. pozo

Pitää vielä ottaa huomioon, että johonkinhan se vaihtosuositus perustuu kuitenkin. En usko, että ne ( insinöörit ) ovat sen hatusta vetäneet. Voihan se olla, että materiaali jota laahureissa on käytetty haurastuu kuumuudessa ja huonossa lykyssä hajoaa vaikka kulumista siinä ei sinänsä tapahdu. Siksi itse vaihdan ne nyt. Työläs homma se on. Varsinkin kun ei ole pukkia jonka päälle LoTjan nostaisi . Täytyy nöyrtyä kyljelleen lattialle.

similja kirjoitti:Pitää vielä ottaa huomioon, että johonkinhan se vaihtosuositus perustuu kuitenkin. En usko, että ne ( insinöörit ) ovat sen hatusta vetäneet.

Näissä "uudempien aikojen" bemareissa insinööreillä on ollut jotenkin hukassa noi erinäisten osien kestävyyslaskelmat. Esimerkiksi venttiilikoneisto saattaa mennä yli 100tkm ilman säätötarvetta(tarkastus täytyy kuitenkin aina tehdä). Toisaalta toi peräosasto on aivan alimitoitettu LT:n painoon nähden. Maalaisjärki on näissä asioissa sallittu!
Minä seuraisin mieluummin perän kuntoa, kuin nokkaketjun laahareita.

PS: Minulla on mielessä LOPULLINEN ratkaisu LT:n peräongelmaan! Vaihdetaan ison lautaspyörän alumiiniosan sijalle teräksinen vastaava. Aivan kuten alusta(1923...1985) saakka on ollut sitä ennen. Keveissä 2v boxereissa(-85...-94) alumiinikin kesti, toisin kuin raskaissa LT:issä.

Ismo Vaara kirjoitti:

similja kirjoitti:Pitää vielä ottaa huomioon, että johonkinhan se vaihtosuositus perustuu kuitenkin. En usko, että ne ( insinöörit ) ovat sen hatusta vetäneet.

Näissä "uudempien aikojen" bemareissa insinööreillä on ollut jotenkin hukassa noi erinäisten osien kestävyyslaskelmat. Esimerkiksi venttiilikoneisto saattaa mennä yli 100tkm ilman säätötarvetta(tarkastus täytyy kuitenkin aina tehdä). Toisaalta toi peräosasto on aivan alimitoitettu LT:n painoon nähden. Maalaisjärki on näissä asioissa sallittu!
Minä seuraisin mieluummin perän kuntoa, kuin nokkaketjun laahareita.

PS: Minulla on mielessä LOPULLINEN ratkaisu LT:n peräongelmaan! Vaihdetaan ison lautaspyörän alumiiniosan sijalle teräksinen vastaava. Aivan kuten alusta(1923...1985) saakka on ollut sitä ennen. Keveissä 2v boxereissa(-85...-94) alumiinikin kesti, toisin kuin raskaissa LT:issä.

Juu, samaa mieltä Ismo tuosta ekasta lausumastasi, mutta tuota perän parannusideaa saat kyllä hieman tarkentaa...

Nimittäin kun se tilastojen valossa useimmin pettänyt osa on se iso 19-kuulainen päälaakeri. Jonka pettämiseen puolestaan ilmeisesti vaikuttaa koko perämurikan kannen ja kotelon välinen esijännitys (preload), joka pitäisi shimmata välille 0,05-0,1 mm. Jos ollaan paljon päälle tuon arvon, saadaan laakerille vissiin aikaan liikaa aksiaalikuormaa eiks niin? Ja sitten seuraa ennenaikainen lopahdus.
Auttaisiko se alumiinisen lautaspyörän vaihto teräksiseen tuohon ilmiöön?

Toki olen kuullut myös muutaman tapauksen, jossa tällä samalla akselilla uloimpana oleva kartiorullalaakeri on alkanut pyöriä pesässään (siis perämurikan alumiinikopassa).

t. pozo

pozo izquierdo kirjoitti:Nimittäin kun se tilastojen valossa useimmin pettänyt osa on se iso 19-kuulainen päälaakeri. Jonka pettämiseen puolestaan ilmeisesti vaikuttaa koko perämurikan kannen ja kotelon välinen esijännitys (preload), joka pitäisi shimmata välille 0,05-0,1 mm. Jos ollaan paljon päälle tuon arvon, saadaan laakerille vissiin aikaan liikaa aksiaalikuormaa eiks niin? Ja sitten seuraa ennenaikainen lopahdus.
Auttaisiko se alumiinisen lautaspyörän vaihto teräksiseen tuohon ilmiöön?

Toki olen kuullut myös muutaman tapauksen, jossa tällä samalla akselilla uloimpana oleva kartiorullalaakeri on alkanut pyöriä pesässään (siis perämurikan alumiinikopassa).

t. pozo

Nimenomaan se 19-kuulainen menee aina rikki, koska rakenteellisesti kuulalaakeri kestää PAAALJON huonommin väärää välystä kuin kartiorullalaakeri. Seitsemäntoista 10mm pitkien rullien vierintäpinta on moninkertainen, verrattuna 19:sta kuulaan! Suoraan alumiiniin asennetun kartiorullal. sisäkoolin ei tarvitse kuin vähän pyörähtää(jos edes tarvitsee pyörähtää..?), niin paineen alla se painuu hivenen sisään ja välys on väljä. Juuri väljä välys aiheuttaa sen kuulal. rikkoutumisen aina ensin.
Mulla ei ole aikojen saatossa ollut käsissäni kuin pari kolme ko. sököä perää, mutta kaikissa on ollut tuo vika.
Ei alumiininen koppa ole ongelma vaan se osa isoa lautaspyörää joka on korvattu painonsäästösyistä(?) pehmeällä alumiinilla.
Mulla on just nyt auki pöydällä perä, joka vaatii kuulalaakerin vaihdon jälkeen paljon enemmään shimmilevyjä, joten jostakin on antanut periksi. Ja rullalaakeri on pyörähtänyt joskus "alumiiniakselillaan".
Jos tekis nyt tästä kerralla hyvän ja sorvaisi onton teräsosan... No, siihen saattaa mennä aikaa, kun mun oma sorvi on ensinnäkin liian pieni!

Ismo Vaara kirjoitti:

similja kirjoitti:Pitää vielä ottaa huomioon, että johonkinhan se vaihtosuositus perustuu kuitenkin. En usko, että ne ( insinöörit ) ovat sen hatusta vetäneet.

Näissä "uudempien aikojen" bemareissa insinööreillä on ollut jotenkin hukassa noi erinäisten osien kestävyyslaskelmat. Esimerkiksi venttiilikoneisto saattaa mennä yli 100tkm ilman säätötarvetta(tarkastus täytyy kuitenkin aina tehdä). Toisaalta toi peräosasto on aivan alimitoitettu LT:n painoon nähden. Maalaisjärki on näissä asioissa sallittu!
Minä seuraisin mieluummin perän kuntoa, kuin nokkaketjun laahareita.

PS: Minulla on mielessä LOPULLINEN ratkaisu LT:n peräongelmaan! Vaihdetaan ison lautaspyörän alumiiniosan sijalle teräksinen vastaava. Aivan kuten alusta(1923...1985) saakka on ollut sitä ennen. Keveissä 2v boxereissa(-85...-94) alumiinikin kesti, toisin kuin raskaissa LT:issä.

Maalaisjärjen käyttöhän toki on aina sallittua, mutta se perustuu aina enemmän tai vähemmän "mutu"-tietoon. Laahureille on laskettu jokin varmuuskerroin, mikä se on ( 2 ehkä )? Tällöin ne kestäisisivät 120K. Valmistajan suosituksista ei kannata arvausten perusteellä lähteä tekemään muutoksia huoltoväleihin.
Tuossa perälaakeriongelmassa saatat olla oikeilla jäljillä. Perustelusi kuulostaa järkevältä. Ollappa hyvä Saksan kielitaito niin yhteyden pito Baijerin moottoripajan suuntaan olisi hauskaa.

Meinaan lähteä etelään kesäkuun alussa ja oli tarkoitus viedä Lotjan (vm 2006) Lahteen huollettavaksi ennen sitä, kun mittarissa lukee 59 000 km. R.M. Heinosta ei löytynytkään aikaa ennen matkaa enkä viitsisi seikkailla päiväkausia Espoossa enkä Tampereella, joten ajattelin jospa hoitaisin huollon itse. Aika on rahaa, ja aikaa minulla on vaikka kuinka paljon. Mutta mitä pitäisi tehdä/osata?

- öljynvaihdot: no problems
- ilmansuodatin: ei kai ongelma kunhan vaan selvittää missä se on...
- yllä mainitut jakoketjun ohjaimet: siirretään myöhäisemmäksi ajankohdaksi...
- venttiilivälykset: periaatteessa pitäisi sujua,mutta tarvitaanko mitään erikoistyökaluja, onko vaikea "päästä perille" tai muuta huomioitavaa

Tästä tuli varsin lyhyt lista, mitä puuttuu jotta pääsisin Kroatiaan ja takaisin?

Itse vaihdoin ko.ohjaimet 113000km kohdalla ja jälkeenpäin ajatellen aivan turhaan. Pieni kulumisen jälki oli havaittavissa, mutta ohjaimet oli vielä hyvin elastiset. Suurempi huoli on noilla kilometreillä peränlaakerin vaihto.
Terveisin Risto S

Tuohon Stefanin kysymään venttiilien säätöön, tarkastus on ihan normaali välysten mittaaminen rako-tulkilla, mutta säätämiseen tarvitset lisää tietoa. Nokkaketjun kiristimen lukitus, koska nokka-akselit joutuu irroittamaan, tai ainakin löysäämään laakeripukeistaan, jotta säätökupin voi vaihtaa.Lisäksi tarvitset sopivat säätökupit,(ellei ole niin hyvä tuuri että kuppeja keskenään vaihtamalla välykset saa oikeisiin arvoihin ).Imuvenan välys 0,15-0,20 ja pako 0,25-0,30.
Se ilmansuodatin on tankin alla, vaatii sivu- ja yläkatteiden irroittamisen.
Terv Risto S

Oletan että venttiilivälykset ovat ok, mutta mittaamalla pääsee ajelemaan ilman että katastroofi-ajatukset pyörivät mielessä. Mikäli todella vaativat säätöä ehkä kannattaa viedä jonnekin kun ei enää pärjäta 10 mm avaimella.
Olenkin myös huolestunut perästä, mutta koska ainakin viimeiset 35 000 km on mennyt ainoastaan yksi päällä uskon että laakeri antaa vähän anteeksi ja saan lisäaikaa. Toki, kun lähtee pidemmälle matkalle olisi ehkä viisasta ottaa varalaakerin mukaan.