BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

Ajattelimpa aamulla, että lähempä bemulla töihin, mutta hetken pyöritettyä, luovuin ajatuksesta. Noh, räntää tietenkin tuli taivaalta ja mittari näytti noin 0 celssius astetta. Välillä se lupas, mutta ei kyl pärähtänyt kunnolla käyntiin. Pyörä on uusi minulle, ettei kaikkia kikkoja viel ole tullu opittua.

- Akku on uus vartalainen
- Kaasareihin en ole viel koskenut
- Bensaa oli tankissa.
- Lämpimämpänä lähtee iloisesti käyntiin
- Ryypyllä ei ole ollut kauheasti vaikutusta käynnistykseen.

jep.

Hyvää ajokauden alkua. TV AK

Kaasarit pura, kokoa...vakiosäätöihin..blaa, blaa, jne. Pitäisi pelitää.
Onhan bensa tuoretta?

Itse olen käynnistänyt vanhan boxerin yli -20 asteen pakkasissakin. Siihen on olemassa "salainen" vastaiskumoottorimiesten konsti. Hanat otetaan auki, kaasarin uimurikammiot irroitetaan vuoron perään, valutetaan piripintaan bensaa ja pannaan takaisin. Jo vain saa riitävästi bensaa!! Ryyppy täysillä startataan, kunnes kone käykäykäykäykäy...

Kiitoksia

Pittääpä testailla.

En edes ehtinyt starttimoottorin vinkausta kuulla, kun boxeri oli jo käynnissä. Kikka todellakin toimi. kohokammio täyteen bensaa ja ryyppy täysille. Irroitin kuitenkin kaasarit ja huomisen aikana putsailen ne töissä.

Kiitoksia vinkistä. Se todellakin tehosi. Kyllä bmw:llä on ihmistä ajateltu, kun ovat suunnitelleet huoltotoimenpiteitä.. Nelari japsista kun ois kaasarit pitänyt irroittaa, niin kyllä tuskanhiki ois noussu pintaan.

Kiittäen AK.

Ei kestä kiittää! Tarkasta huolella "ryypynkannen" paperitiiviste, se menee vanhuuttaan monesti ryppyyn jostain käsittämättömästä syystä. Päästää ylimääräistä ilmaa kaasariin, eikä seos ole "ryypytettäessä" tarpeeksi rikasta. Älä sekoita kaasareiden osia keskenään, vaikka samanlaisia olisivatkin.

Ei kai ole venttiilin välykset liian pieninä? Vaikuttaa aika dramaattisesti kylymäkäynistyksessä.

Olisikohan vaikea rasti tehdä kaasariin "ryyppynuppi" joka tulvittaisi kaasarin. Liekö joku jo tehnyt?
Ihan talvimotoristeja varten vaan, nollan päälle lämmöissä ei olle tarpeen.
Heimari

Miten venttiilinvälykset vaikuttaa kylmäkäynnistykseen? Perusteluja? Ainoastaan, jos venttiilit kantaa rajusti, voisin ymmärtää... silloin kyllä pyörän käyntikin on ollut enemmän kuin hervotonta!!!

Nimen omaan sen takia. Saattaa käydä lämpimänä aivan hyvin, mutta kylmänä kantaa/ tai on niin pieni välys että täytös jää puutteelliseksi. Sitä sitten paikkaillaan lisäryypyillä yms.systeemeillä. Oma r-100 kävi kylmänä vain toisella pytyllä, (välys oli 0,05) kuumana ei huomannut mitään. Kyllä venttiilivälysten säätö on aivan perusasia kun käyntiasioita ruvetaan säätämään.

Kyllä se on niin päin, että venttiilinvälys pienenee koneen lämmettyä! Lämpölaajeneninen aiheuttaa sen. Jos siis venttiilinvälys on liian pieni kylmänä, se on vielä pienempi kuumana!

En nyt sitten viitsi kommentoida tähän asiaan enempää, muuta kuin että yli 30 vuoden kokemuksella moottoreista en ole vielä nähnyt yhtään moottoria jonka venttiilivälykset olisivat kuumana pienemmät kuin kylmänä. En toki väitä etteikö semmoinenkin voisi olla, mutta ei ainakaan BMW.ssä. Katselepa ihan vaikka jostain Autodatasta ohjearvoja, mieluummin kuitenkin tehtaan omista dokumenteistä.

Jahas. Venttiilin välys, tässä tapauksessa keinuvivun ja venttiilin kannan välinen rako. Miksi siihen tarvitsee jättää ohjeissa mainittu "rako" eli venttiilinvälys? Siksi, ettei venttiili ala kuumana "kantamaan".
Aikanaan sain Afrikan reissua varten tehtaalta ohjeet käyttää jopa 0,25:n mm venttiilinvälyksiä, sekä imu- että pakoventtiilissä kuumissa olosuhteissa. Tämä siksi, ettei venttiilit vain kanna!
Jollei minun asiantuntemukseni tässä asiassa riitä, kysäisinpä asiaa äsken varsinaiselta alan ammattilaiselta, eli Myllymaan Repalta. Kyllä hän on asiasta samaa mieltä allekirjoittaneen kanssa.
Moottorin käydessä kuumin osa on pakoventtiili, seuraavaksi kuumin on varmaan imuventtiili. Lyhenevätkö ne mielestäsi lämmetessään?
Jos sinulla on hyvät perustelut, olen avoinna uusille ajatuksille!

Noniin..
Kylmästä koneen hieman lämmetessä pytty lämpenee ja pitenee ensin aiheuttaen venttiilivälyksen kasvun.
Kun myöhemmin myös työntötanko alkaa lämpiämään öljyn lämmettyä, venttiilivälys pienenee.
Työntötanko ei kuitenkaan ikinä saavuta pytyn lämpötilaa, siksi välys on moottorin ollessa kylmä pienimmillään.
Teoriassa nollavälys riittäisi kylmänä säädettäessä, mutta venttiilin varren lämpiäminen pitää ottaa huomioon, joten pieni välys on paikallaan.
Heimari

Moottorin suunnittelusssa pyritään valitsemaan rakenteet ja materiaalit niin, että venttiilinvälys voitaisiin jättää mahdollisimman pieneksi. Aina siinä ei olla onnistuttu niin hyvin. 2V boxereihinkin on annettu vuosien varrella monia eri ohjearvoja venttiilien säätöön ja myöskin työntötankojen materiaalia ollaan vaihdettu useaan otteeseen. Tämä kaikki vain venttiilikoneistoa kuluttavien välyksien pienentämiseksi.
Asia ei ole niin simppeli kuin äkkiseltään arvaisi. Kannen eri osat ovat ajoviimajäähdytyksestä ja pakokaasujen kulkusuunnasta johtuen eri lämpöisiä. Imu- ja pakoventtiilien lämpötilaerot johtuu ympäröivän kaasun lämpötilasta. Näistä seikoista johtuen annetaan eri säätöarvot eri venttiileille.