BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

kun syykin löytyi.

Viime talvena selvisi noitten K100:en värinäongelma. Osa tuntuu olevan hyvinkin pehmeäkäyntisiä ja toiset sitten värisee tosi pahasti. Omani (K100 RS -84) kuului jälkimmäiseen ryhmään ja oli ilmeisesti tuosta syystä vähillä kilometreillä. Lisäksi se oli edelliseltä omistajalta jäänyt ulos seisomaan useaksi vuodeksi. Kun sai halvalla niin pitihän se pelastaa pois.

Pari kesää ajeltuani purin sitten koko keksinnön usean öljyvuodon takia. Samalla aloin selvittämään tuota värinäongelmaa. Vika löytyi puhtaasti kampikoneistosta. Männissä oli neljän gramman painoerot sekä kiertokangissa kuuden gramman erot. Enemmän kuin tehdas itse sallii. Lisäksi raskain mäntä oli eksynyt raskaimpaan kiertokankeen. Männät on nyt painotettu gramman tarkkuudella saman painoisiksi. Kiertokanget kahden gramman sisään ja vielä niistäkin päät erikseen. Eli niissä on maksimissaan gramman painoero päissä.

Ihmetyttää varsinkin tuo mäntien suuri painoero. Männät ovat KS:n valmistetta ja ne pakataan tehtaalla tasapainotettuna sarjana. Tuo on tullut itse aikoinaan todettua. Niissä ei ole paria grammaa suurempia painoeroja. Joku on siis BMW:llä sotkenut mäntäsarjat ja ilmeisesti kangetkin.

Konetta kasatessa tein sytytyksen perusennakolle merkin mittakellolla mittaamalla männän päästä. Tehdashan ilmoittaa syttyennakon mm ennen ykk. Läppärungot olivat karstaantuneet kunnolla sisäpuolelta ja ne pienet ilmakanavat osittain tukossa. Nekin on nyt pesty ja puhdistettu. Kannen kanavissa oli muoto- ja mittaeroja. Nehän olivat suoraan valun jäljiltä. Uusin kaikki läppärunkojen kumikurkut halkeamien takia ja sovitin ne istumaan kanteen ilman kynnyksiä. Tuli kyllä tehtyä koneelle paljon muutakin, mutta tässä tärkeimmät värinöihin vaikuttavat. Läppärungot on lopuksi säädetty balanssiin ilmaruuveilla. Täytyypä jossain välissä tehdä erillinen pukki läppärungoille, että saa virtauspenkkiin läppien balanssin tarkistusta varten.

Nyt käy tosi nätisti. Pientä värinää ilmenee enää 3300-3700 rpm alueella. Täytyy todeta, että monet kavereitten japsinelikot tärisevät enemmän.

Jos nyt olisi halunnut lisää hifistellä niin olisi voinut viedä kampuran ja kytkinpaketin tasapainotettavaksi. Olen nyt kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. Puhtiakin on selkeästi enemmän kuin aikaisemmin.

Työläs homma, mutta varmasti toimiva. Mittasitko myös palotilojen tilavuudet? Erikokoiset palotilat aiheuttaa myös värinää.
Tuo karsta läppien sisäpuolelle tulee kampikammion huohotuksesta. Ei karstaannu jos laittaa huohotusletkun kulkemaan jonnekin muualle kuin ruiskun ilmakoteloon.
Itselläni on R100 S jonka kone on Porschen kilpailuosastolla tasapainotettu ja viimeistelty. Käy kuin "sukkasillaan".

Noilla jutuilla pystyy vaikuttamaan jonkin verran, mutta perusongelma on se, että moottori on rungon osa. Värinä siirtyy moottorista runkoputkiin ja jalkatappeihin sekä tietenkin sarviin. Kumivaimennuksilla pystyy hieman eliminoimaan, mutta perusongelma on ja pysyy, vai onko se ongelma?

kaliffi kirjoitti:Noilla jutuilla pystyy vaikuttamaan jonkin verran, mutta perusongelma on se, että moottori on rungon osa. Värinä siirtyy moottorista runkoputkiin ja jalkatappeihin sekä tietenkin sarviin. Kumivaimennuksilla pystyy hieman eliminoimaan, mutta perusongelma on ja pysyy, vai onko se ongelma?

Miksi sitten K75:n ei tärise ollenkaan? Siksi, että siinä on tärinäntappoakseli ja kampura 120 asteen jaolla. Ei haittaa jos moottori on rungon osa, jos se ei tärise.
Sitäpaitsi RS ja RT-mallien moottorit ovat kiinnitetyt kumihelojen varaan etupäästään. Ainoastaan K100 nakumalli ja K75:n on suoralla kiinnityksellä runkoon. Ongelma on nimenomaan liian suuret painotoleranssit, koska myös tärinättömiä yksilöitä löytyy.
On myös nelikoita jotka tärisee, vaikka moottori ei ole kantava osa, esim. jotkut Suzuki GS 1100G-yksilöt.

En tullut mitanneeksi palotilojen tilavuutta. Tämä kun oli ainut pyörä minkä sain nopeimmin takaisin liikenteeseen vaikka olikin talvella osina koko laitos. Alkoi tulla vähän kiire ajelemaan, niin jäi se toinenkin kannen muutostyö tekemättä eli pakoseetien vaihto lyijytöntä kestäviksi. Nyt on kuitenkin vanhat pakoventtiilit joista saa sorvattua työkalut seetien irrotukseen. Tuli vain tehtyä yksi ylimääräinen kansiremppa tässä välissä. Muuten kansi oli varsin hyvän näköinen mutta pitkästä ulkona seisomisesta johtuen pakoventtiilit olivat pahasti syöpyneet.

Ihmetyttää vain miksi BMW:llä ei ollut seeteihin koneistettu kuin istukkapinta. Nyt on oikeaoppiset viisteet tiivistepinnan molemmin puolin.

Se pahin kartaantumin oli johtunut vuotavasta bensapainesäätimestä, joka lirutteli bensaa nelospytyn kautta öljyjen joukkoon. Ensimmäisenä kesänä ihmettelinkin kun öljynmäärä koko ajan kasvaa. Tiedä kuinka pitkään edellinen omistaja on ajellut sillä tuommoisena. Bensalaimentuma oli tehnyt muitakin tuhoja ja koko kone oli pikeentynyt sisäpuolelta. Onneksi tuli purettua moottorikin tässä vaiheessa muutaman öljyvuodon takia. Nyt onkin varmuudeksi uusittu kaikki kuluva mäntiä lukuunottamatta, jotka olivat kuin uudet kun sai öljypikeentymän niistä pois. Vaihdoin samalla tuon lapsentautisen väliakselin 12-niittiseksi. Entinen on vielä ehyt eikä niitit ole löystyneet.

Ruiskun ilmakotelokin oli täynnä mustaa moskaa. En nyt kuitenkaan siirtänyt huohotinta kun löysin jo aikoja sitten sen verran hyvän öljyvalmistajan, jonka öljyillä tuota ei tapahdu. Sama tullut huomattua autokäytössä. Ei lirise öljyt suodatinkoteloon ja pysyy huohotin kuivana. Samoin pysyy öljypohja puhtaana eikä kerry pohjalle lietettä. Eikä magneetiproppuun jää metallia, paitsi nyt Bemun sisäänajon ensimmäisillä kilsoilla. Ei ole poikien suosimaa Delvaccia.
Välillä muuten ihmetyttää kun on ensin rakennettu tai hankittu pyörä isolla rahalla. Sitten kehutaan kuinka halvalla löysin jostain "tarjousladon" tarjouksesta halvalla öljyt. Eikä kukaan näistä halpatuotteiden käyttäjistä ole ajanut pelillään yli sataa tuhatta ja välillä mielenkiinnosta purkanut laitettaan, jotta näkisi mitä se on syönyt.

Varmasti hieno peli tuo Porchen askartelema kone. Onko neliventtiilikansillakin?

P.S. Tämänkin kirjoitin ensin tekstinkäsittelyohjelmalla ja siitä sitten cupy/pastella foorumiin. Huomasin saman kun Ismokin, että tulee aikakatkos.

On sulla näpertelyä ollut kerrakseen. Mutta on siitä se hyöty, että tekniikka tulee tutuksi ja sormi ei mene heti ekaksi suuhun, jos ongelmia tulee.

Krauserin 4v-kannet on tuossa Porschen insinöörin ex-pyörässä(R100 S). Samoilla kansilla on mulla myös MKM 1000 ja R100 RS. RS:stä mittasin palotilat ja punnitsin männät, mutta muuten sitä ei ole tasapainotettu.

Pelkät varaosat maksoivat tuohon projektiin sen verran, ettei kannata ainakaan pyörää myymään lähteä. Siitä huolimatta, että suurin osa varaosista tuli hankittua ulkomailta. Kaikki vierintälaakerit olivat sen verran edullisia ja helposti Suomesta saatavia, että ne haettu laakerikaupasta. Laakereina käytetty vain tuotemerkkejä SKF, FAG ja INA. Teinkin tästä itselleni puhtaasti käyttöpyörän. Nyt on helppo etsiä syyllistä jos jää tiepuoleen.