BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

... etuharukan jouset asennetaan? Haynesin opastaa kiinnittämään
huomiota miten päin jousi on putkessa purettaessa. Jäljistä päätelen en kuitenkaan
ole ensimmäinen joka haarukan purki, lisäksi jousien päät näyttävät identtisiltä?
Myös asennettavat uudet progressiiviset jouset ovat nähdäkseni päistään identtiset(kierre tiuhempi).
Edempänä "ressembly"- otsikon alla Haynes neuvoo "fit the fork spring with its tapered
end downwards"....Minusta jouset ovat kauttaaltaan tasapaksuja niin vanhat kuin uudetkin?

Itse olen jättänyt tiuhemman pään yläpäähän, mutta onko tuolla merkitystä? Sama jousi, tietääkö vapaa jousi kummasta päästä sitä kuormitetaan?

Ismo Vaara kirjoitti:Itse olen jättänyt tiuhemman pään yläpäähän, mutta onko tuolla merkitystä? Sama jousi, tietääkö vapaa jousi kummasta päästä sitä kuormitetaan?

Tässä tapauksessa kumpienkin jousien päät ovat tiuhempia. Vanhojen jousien yläpäissä
oli vielä n.35mm pitkät erilliset jouset. Ne jätin pois, koska ymmärsin ettei
ne kuulu tähän malliin ( R90/6 ).

Tiuha kierre ylös, niin liikkuvat massat ovat pienemmät: Saksalaista tarkkuutta

Mikki kirjoitti:Tiuha kierre ylös, niin liikkuvat massat ovat pienemmät: Saksalaista tarkkuutta

Jos tiuha kierre on ylöspäin niin liikkuva massa on mielestäni suurempi. Kierteen paino/cm on suurempi tiuhassa päässä?

Kyllä sillä varmaan ainakin teoriassa on väliä.
Joustahan ei puserreta molemmista päistä vaan isku tulee toiseen päähän
josta se aaltomaisesti etenee pitkin jousta paikoillaan olevaan päähän.
Eli alempi pää jousesta toimii ensin.
Joku lukenut voisi varmaan piirtää kaavion kuinka iskuenergia etenee jousessa
ajan funktiona.

Tarkoittaako tuo että kuoppaan ajettaessa isku kohdistuu jousen
alapäähän kun taas etupyörällä voimakkaasti jarruttaessa isku kohdistuu
jousen yläpäähän?

Isku kohdistuu ensimmäisenä jousen yläpäähän josta se jousta myöden leviää jousen alapäähän asti, josta luultavasti lähtee heijastusaalto taas ylöspäin.
Edit: Jolla ei ole sitten kylläkään enää varmasti mitään merkitystä.

Progressiivisessa jousessa tiheä pää tulee ylös, jotta nopeasti liikkuva massa (etupyörä) saa jousen kevyemmän (ja löysemmän) alapään liikevaran heti käyttöönsä.
Jos tiuhempi pää on alhaalla, liikkuva massa joutuu siirtämään iskuenergian pehmeämpään jousen yläosaan painava jousipakka mukanaan, jolloin reagointi iskuun hidastuu eli aiheutuu viivettä sekä itse iskuun että jousen palautumisliikkeeseen.

Tuolla on merkitystä erityisesti nopeasti kiihtyvässä liikkeessä kuten kuoppaan tai töyssyyn ajaessa. Etujarrulla jarruttaessa jousen puristumisliiike on huomattavasti hitaampi eikä jousen massoilla ole suurtakaan merkitystä.

§

ssutinen kirjoitti:Progressiivisessa jousessa tiheä pää tulee ylös, jotta nopeasti liikkuva massa (etupyörä) saa jousen kevyemmän (ja löysemmän) alapään liikevaran heti käyttöönsä.

Kyllä se tiheä pää jousesta on se löysempi, johtuen siitä, että samalla voimalla liikutetaan pidempää jousta herkemmin kuin lyhempää.
Sitä voi kokeilla vaikka viivoittimella pöydänreunaa vasten. Sama viivoitin taipuu herkemmin mitä pidempi matka on taivutettavana.

Ismo Vaara kirjoitti:

ssutinen kirjoitti:Progressiivisessa jousessa tiheä pää tulee ylös, jotta nopeasti liikkuva massa (etupyörä) saa jousen kevyemmän (ja löysemmän) alapään liikevaran heti käyttöönsä.

Kyllä se tiheä pää jousesta on se löysempi, johtuen siitä, että samalla voimalla liikutetaan pidempää jousta herkemmin kuin lyhempää.
Sitä voi kokeilla vaikka viivoittimella pöydänreunaa vasten. Sama viivoitin taipuu herkemmin mitä pidempi matka on taivutettavana.

Jos toisella kädellä painat viivoitinta pöydän pintaa vastaan ja toisella painat viivoittimen vapaata
kärkeä, momentti muuttuu riippuen siitä miten kaukana viivoittimen kärki on pöydän reunasta sitä
painettaessa. Kahteen eri pituiseen jouseen kohdistettu voima lyhentää jousiparia yhtä paljon,
suhteessa niiden pituuksiin. Tämä järkeilemällä: Otetaan metrin pituinen jousi. Kohdistetaan
siihen voima joka tarvitaan sen umpeen painamiseksi. Kun jousi puolitetaan kumpikin puoli
voidaan painaa umpeen em. voimalla. Jousenpuolikkaat lyhenevät suhteessa täyspitkään.
Tiedä häntä kumpi pää on "löysempi" mutta siitä huolimatta kevyempi alas.

Kun joskus teen noihin korjattaviin sairaalainstrumentteihin kierrejousia, tiedän, että mitä enemmän kierroksia tekee samalle matkalle, sitä löysempi siitä tulee. Edellyttäen tietysti ettei kierrokset ota kiinni toisiinsa.

Raffe kirjoitti:

Ismo Vaara kirjoitti:

ssutinen kirjoitti:Progressiivisessa jousessa tiheä pää tulee ylös, jotta nopeasti liikkuva massa (etupyörä) saa jousen kevyemmän (ja löysemmän) alapään liikevaran heti käyttöönsä.

Kyllä se tiheä pää jousesta on se löysempi, johtuen siitä, että samalla voimalla liikutetaan pidempää jousta herkemmin kuin lyhempää.
Sitä voi kokeilla vaikka viivoittimella pöydänreunaa vasten. Sama viivoitin taipuu herkemmin mitä pidempi matka on taivutettavana.

Jos toisella kädellä painat viivoitinta pöydän pintaa vastaan ja toisella painat viivoittimen vapaata
kärkeä, momentti muuttuu riippuen siitä miten kaukana viivoittimen kärki on pöydän reunasta sitä
painettaessa. Kahteen eri pituiseen jouseen kohdistettu voima lyhentää jousiparia yhtä paljon,
suhteessa niiden pituuksiin. Tämä järkeilemällä: Otetaan metrin pituinen jousi. Kohdistetaan
siihen voima joka tarvitaan sen umpeen painamiseksi. Kun jousi puolitetaan kumpikin puoli
voidaan painaa umpeen em. voimalla. Jousenpuolikkaat lyhenevät suhteessa täyspitkään.
Tiedä häntä kumpi pää on "löysempi" mutta siitä huolimatta kevyempi alas.

Tuo "järkeily" taisi mennä pahasti metsään: Jos jousenpuolikkaat laitetaan päällekäin niiden
yhteenpuristamiseen tarvittaisiin 2x se voima mikä yhden täyspitkään verrattuna tarvitaan?
Netistä löysin hiukan lisätietoa jousista: Jos lineaarisen kierrejousen kokoonpainamiseksi
1cm tarvitaan 10kg niin 3cm vaatii 30kg. Pituuksista ei mainintaa. Progressiivisen jousen jäykkyys kasvaa mitä enemmän sitä puristetaan. Jouset saadaan progressiivisiksi tekemällä ne kartio- tai tynnyrimäisiksi.
Tämä selittäisi ainakin Haynesin ohjeen: "tapered end downwards".... Silmämääräisesti
en huomannut että jousi olisi ollut kartionmallinen. Pöydällä pyörittämällä asia olisi ehkä varmistanut?

Yritän selittää uudestaan. Mitä enemmän samaa materiaalia on käytetty kierrejouseen tai vaikka yksinkertaiseen lehtijouseen, sitä vähemmän sen kasaan painamiseen (tai taivuttamiseen) tarvitaan voimaa. Tämä siksi ettei materiaalin silloin tarvitse taipua niin jyrkästi saavuttaakseen saman joustomatkan.

Komppaan Ismoa: Tiheäkierteinen pää jousesta on löysempi, koska jousilanka taipuu vähemmän saman joustopituuden aikaansaamiseksi.

Painoa tiheässä päässä on enemmän, tietenkin; enemmän lankaa, MUTTA tiheä pää laitetaan aina alaspäin mikäli jousi sopii kumminpäin vain.

Miksi? Pienissä epätasaisuuksissa jousen tiheämpi (löysempi) pää liikkuu ensin, joten se asennetaan sinne, mistä liike alkaa (=alas)
Pienelläkin joustomatkalla joutuu koko jousi liikumaan jos löysempi pää on ylhäällä, (=lisää liikkuvaa massaa.

Muistisääntö ja Baijerilainen witzi: Auton kylkeen ajaessa jousen jäykempi yläpää vähentää keulaputkien taipumista.

cake