BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

-86 mallisen K75C:n kytkinvaijeri ei kestänyt kuin 133761 kilometriä, ja sanoi tänään "raks". Onneksi tallissa. Ei harmita oikeastaan ollenkaan, kun on ehkä liian(!) kuuma ajaa.

Mutta asiaan: Minne soitan huomisaamuna viimeiseksi, eli mistä varmimmin mahtaisin saada uuden vaijerin? Kerhon linkkisivulla on useita varaosaa myyvää putiikkia, mutta jokin niistä varmaankin on osoittautunut hyväksi?

Soita Myllymaan Repalle Hämeenlinnaan 03-674 1059. Saat oikean vaijerin ja hyvän palvelun.

Kiitos numerosta. Soitin, ja vaijeri tulee postissa.
Eipä tarvinnut muualle soitella. Mainitsin tästä palstasta, ja välitän samalla kiitokset Myllymaalta, vinkin antajalle.

Näin se homma näköjään toimii.

edit/lisäys: Tuosta ei palvelu paljoa voi parantua. Soitin eilen klo 15:15, ja tänä aamuna posti toi tiedoksiannon: paketti on noudettavissa postista.
Nyt vaijeri on jo paikallaan. Ja hinta mielestäni hyvin kohtuullinen, kuluineen 33 euroa.

Tänään sanoi mulla sitten kytkin raks 150 kilsan päässä himasta. Ei auttanut paukkulankaviritykset kytkinnipaan koska katkennut vaijeri oli liian lyhyt vaikka käytettävissä oli varanippoja. Onneksi sattui naapurin hd-äijä samaan paikkaan pitään taukoa ja hetken tuumailun jälkeen löytyi tilapäisratkaisu:

Piti loppumatkaksi vetää pyykkinaru vaijerin kytkinpäästä. Siitä nyin vasemman jalan alta, haarovälistä pyykkinarulla aina kun vaihdoin vaihdetta. Ei ehkä turvallisimmasta päästä muttei ollut mitenkään erityisen super vaarallinenkaan. Joka tapauksessa toimiva ratkaisu ja kotiin päästiin suht mukavasti.

Pitääkös tuosta nyt maksaa ihan 30 europa pelkästä vaijerista ja muutamasta metallinivasta? Luulisi yleisvaijerin olevan yhtä hyvä(?) Kysymys kuuluukin, mikä olisi riittävän pitävä nipa vaijerin päähän?

Kun tuollaisen abikotyylisen vaijerinipan puristaa vaijeriin kiinni niin metallin ei pidä haljeta vaan kestää taivutusta mutta ei sitten olla liian pehmeää tinaakaan että pitää. Etujarruun en suunnittelisi välttämättä samaa mutta kytkimeen uskallan kyllä. Ja kun löydän sopivan vaijeripaksuuden, ostan sitä sille varalle satulan alle ylimääräistä, että toistamiseen menee kesken matkan.

Aloitan motonetistä etsinnän yleisvaijerille ja sen päähän tulevalle nipalle ellei halvempia suosituksia tule vastaan kuin merkkivaraosia tarjoavat liikkeet.

Kiitos jo etukäteen vinkeistä.

No, jos hyvän haluat, juota teräslieriot nipoiksi hopealla. Niissä pitää olla kyljessa reikä vaijeille, joka on toiselta puolelta porattu suuremmaksi. Vaijeri pujotetaan pienemmästä reijästä läpi ja vaijerin säikeet "haritetaan" suuremmassa päässä. Hopeajuotoksesta muodostuu täten kiilamainen ja vaijeri pysyy varmasti kiinni.
Hyvä tulee, mutta en mä itse lähtis näitä väsäämään, jos vain rahalla saa kaupasta. Jollei vaijeria enää saa mistään, niin sitten on eri juttu.

Katkenneita nopeusmittarinvaijereita voi myös juottaa hopealla. Puhdistus rasvasta on jutun aa ja oo.

Kuulostaa erinomaiselta. Pikainen seikkailu googlella antoi lyhyeksi ohjeeksi hopeajuottamiseen seuraavaa:

1. Kynätoholla vaijerinpään (ja nipan?) lämmittäminen
2. Hopeat päälle.

Jotta ei tarvi lotrata suolahappojuoksuttimella niin voi ostaa juoksutteen sisältävät hopeapuikot LVI-liikkeestä. Kaikki on tietysti teoriaa ennen kuin kokeilee mutta vaikka ei toimisikaan niin oppiipahan taas uutta!

Vielä otetaan vastaan suosituksista vaijerin ja nipalieriön materiaaleista ja ostopaikoista. Ja miksei myös tohon/kaasupillin, hopean ja suolahaponkin, varsinkin jos juoksutusmateriaaleilla ja muutenkin jos hopeajuottamisella on paljon eroa tinajuottamiseen.

Saahan noita vaijereita uusiakin, itse vaihdoin ennen kesälomaa K-satkuun ja tilasin BMW:ltä alkuperäisen, 230 Sek. Ei niin kauhea hinta, Guzziin taisi olla kympin halvempi, alkuperäistä sekin.
Noihin hintoihin ei kannata maksaa vaivaa itse touhuta nippeleiden kanssa.

Halvimmalla saa varmaan vaijeria ja kuorta Biltemasta. Sieltäkin on vippaskonsteja haettu. Hätävara vaijerina kyllä kelpaa ja kotiin pääsee kun sellaista mukanaan pitää.

audiophile kirjoitti:Kuulostaa erinomaiselta. Pikainen seikkailu googlella antoi lyhyeksi ohjeeksi hopeajuottamiseen seuraavaa:

1. Kynätoholla vaijerinpään (ja nipan?) lämmittäminen
2. Hopeat päälle.

Jotta ei tarvi lotrata suolahappojuoksuttimella niin voi ostaa juoksutteen sisältävät hopeapuikot LVI-liikkeestä. Kaikki on tietysti teoriaa ennen kuin kokeilee mutta vaikka ei toimisikaan niin oppiipahan taas uutta!

Vielä otetaan vastaan suosituksista vaijerin ja nipalieriön materiaaleista ja ostopaikoista. Ja miksei myös tohon/kaasupillin, hopean ja suolahaponkin, varsinkin jos juoksutusmateriaaleilla ja muutenkin jos hopeajuottamisella on paljon eroa tinajuottamiseen.

Kynätoho ei yleensä riitä... juotan hopealla lähes päivittäin! Nippa lämpenee vaikeammin kuin vaijeri, lämmitä vain sitä. Osta valmista juoksutelankaa, helpompi.
Materiaalista rosteri on paras, ei tietysti ruostu ja on hiukan mustaa rautaa liukkaampi pesässään.
Hopealla juottamisessa on erona tinaan verrattuna vain korkeampi lämpötila. Varo lämmittämästä vaijeria punahehkuun, vetomurtolujuus heikkenee. Lämmitä vain nippaa, vaijeri kyllä lämpenee nipan sisällä.Valuta juoksutetta langasta heti juotososiin kuin vain sulaa langasta, näin estät hapettumisen. Anna vaijerin säikeiden tulla nipan läpi reilusti, ne voi hioa pois myöhemmin helposti.

Vaikka uusia osia saakin siihen hintaan että niitä ei kannata itse värkätä niin milestäni tuo värkkääminen on hyväksi. Oppii aina enemmän osista ja pyörästä ja miten hankalasta tilanteesta voi selvitä kun on reissussa sivistyksen ulkopuolella. Nimimerkillä "kokemusta on" Katkennut jarruputki tuli viimeksi työstettyä sopivaksi leathermanilla ja onhan joku taitava tehnyt vanhasta metsästä löydetystä suolakurkkupurkista kytkimeen "uudet" välilevyt...

Itse liian laiska alkamaan McGyveriksi, mutta kunnia heille jotka jaksavat.

Kävihän tässä niin kuin useampi jo arveli eli päädyin käymään Repalla hakemassa vaijerin suoraan hyllystä, a 25e.

En päässyt riittävän nopealla aikavälillä tekemään piuhaa itse koska teräksisiä vaijerinipoja ei ollut yksittäin saatavana kahdessakaan ruuvikaupassa eikä kahdessa mp-liikkeessä.

Tarinan opetus on kuitenkin se, että ostin penkin alle varalle odottamaan seuraavaa haaveria 3 metriä 2mm:stä teräsvaijeria ja messinkisiä vaijerinipoja sekä sokeripala tyyyppisiä nipoja. Jos tiukkaan paikkaan joutuu eli vaijeri napsahtaa vaikka kaasukahvasta keskellä maantietä niin voin yrittää niillä saada ainakin käytettävyydeltään parempaa tilapäisratkaisua kuin pyykkinaru

Toinen oppimani asia on se, mikä on "vaijereiden rasvaamisen" tarkoitus: Itse vaijeriinhan ei siis kosketa vaan rasvataan nimenomaan tuo vaijerinipa. Se kun pyörii isommassa nipassa (se, joka siis asetetaan kytkinvivun juureen). Jos se ei pyöri helposti niin vaijeri taittuu nivan juuresta katkaisten vaijerin. Eli CRC:n ketjurasvasprayta suihkaus nipoihin säännöllisesti!

Tuo messinkinen vaijerinipa halkeaa kun sitä yrittää puristaa kiinni vaijeriin eikä se muutenkaan vastaa teräksisen vastineen kestävyyttä. Kuitenkin voin yrittää juottaa sitä kynätoholla paikan päällä vaikkapa tinalla niin voin kenties nilkuttaa seuraavaan kaupunkiin nuolemaan haavoja.

Kynätoho niikseen menee helposti varavaijerin, tinan/hopian ja nipojen kanssa penkin alle tavarasäilöön perävalon taakse mutta en sitten tiedä miten uudelleentäytettävä sauva pitää butaanit sisällään pitempää aikaa.

Kytkinvaijerin vaihto ei sekään ole mikään ongelmaton juttu jos kyseessä on täyskatteella varustettu LT tai RT -malli. Piuha on tällöin pidempi mutta pujotus katteiden alta ei aivan ongelmaton. K1100 manuskan online versio neuvoo purkamaan katteet ja irroittamaan tankin mutta Myllymaan Repa suositteli seuraavaa:

Irroita vanhan vaijerin toinen pää ja sido päähän uusi vaijeri rautalangalla. Suihkuta varsinkin kumiosien ympärille silikonia. Irroita vanhan vaijerin toinenkin pää ja vedä vanha piuha pois ja uusi seuraa perässä. Muuten hyvä mutta piuhat ovat aika tiukalla ja jossei tehtaalla niin huollossa on hyvinkin saatettu pistää nippusiteellä piuhat yhteen katteiden uumenissa parissakin eri kohtaa. Tuo ei onnistunut (mahdollisesti sen takia että en suihkuttanut vaijerin kaikkiin kumiosiin silikonia. Loppupään haitarikumiin kyllä mutta en puolivälin kumisukkaan. Sekin on voinut estää piuhan vaihdon.

Nyt piuha tulee puoliksi täyskatteen polven kohdalta ylös eikä ole hirveän esteettinen mutta toimii.

audiophile kirjoitti:Kytkinvaijerin vaihto ei sekään ole mikään ongelmaton juttu jos kyseessä on täyskatteella varustettu LT tai RT -malli. Piuha on tällöin pidempi mutta pujotus katteiden alta ei aivan ongelmaton. K1100 manuskan online versio neuvoo purkamaan katteet ja irroittamaan tankin mutta Myllymaan Repa suositteli seuraavaa:

Irroita vanhan vaijerin toinen pää ja sido päähän uusi vaijeri rautalangalla. Suihkuta varsinkin kumiosien ympärille silikonia. Irroita vanhan vaijerin toinenkin pää ja vedä vanha piuha pois ja uusi seuraa perässä. Muuten hyvä mutta piuhat ovat aika tiukalla ja jossei tehtaalla niin huollossa on hyvinkin saatettu pistää nippusiteellä piuhat yhteen katteiden uumenissa parissakin eri kohtaa. Tuo ei onnistunut (mahdollisesti sen takia että en suihkuttanut vaijerin kaikkiin kumiosiin silikonia. Loppupään haitarikumiin kyllä mutta en puolivälin kumisukkaan. Sekin on voinut estää piuhan vaihdon.

Nyt piuha tulee puoliksi täyskatteen polven kohdalta ylös eikä ole hirveän esteettinen mutta toimii.

Siis, toihan on ainakin 100v vanha kikka, mutta miksi se vaijeri meni eri kautta kuin vanha??? Miksi se "törröttää" nyt polven kohdalta?

-I-