BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

Kyselläänpäs taas tyhmiä...

Eli kun ilmajäähy-R:n "vakiolatausvoima" pyörii 280W:n nurkilla ja pienemmillä kierroksilla vielä matalammalla tasolla, niin olisikohan järkevää päivittää laturisysteemiä jollain aftermarket-kitillä?

Ismolla / Boxerilla näkyisi olevan 400W pakettia (Emerald?), mutta mitäs näitä muita on?

http://www.motoelekt.com/charging.htm
http://www.euromotoelectrics.com/category_s/22.htm
http://www.electrexworld.co.uk/cgi-bin/ ... aSTK_2d500

Kannattaako moinen päivitysoperaatio (ja kun vielä unohdetaan laskuista se itse rahallinen satsaus - harrastukset nyt vaan eivät ole ilmaisia... )? Iso osa ajosta arkiajoa töihin ja takaisin pienillä kierroksilla ja lyhyen aikaa.

Moron. Mun sähköopin mukaan tässä tapauksessa ei kannata. Sähköä riittää kyllä normikäytössä. Itsellä virta on loppunut yhden kerran talvella. Silloin käytössä oli 2X55w halogenit, kahvanlämppärit, navigaattori ja kaikki muu yleisvalaistus eli mittaristo, taka- ja jarrulamppu. Silloin ei sähkö enää riittänyt starttiin.

Ja hauskinta oli, että kickstartin kampi oli kotona...

No, kaveri kaiveli KTM:n penkin alta 1.5mm2 käynnistinkaapelit joissa oli molemmissa päissä vähintäänkin naurettavat yleismittarin hauenleuat. Noh, "kaapelit" kiinni akkuihin ja ihme tapahtui! Bemari heräsi henkiin.

Tämmöisiä pari vuotta sitten.

Terv.Ile

Jatketaan laturinkopanalaisilla asioilla... Eli sitten katse diodilevyyn. Metalliset kiinnikkeet vanhojen kumiviritysten tilalle ja itse aparaatiksi Thunderchildin näkemys teemasta? Siihen vielä kaveriksi "viranomaisjännitteensäädin" (aikanaan edellisessä ilmajäähyssä minulla oli säädettävä malli, mutta sille ei liene tarvetta; vielä innoissaan säätelisi potikkaa liiankin tiukille ja akkuparka valittaisi...).

Itselleni kun nuo sähköasiat ovat pyöränrakentelussa niitä vihoviimeisiä, niin olisi mukava saada se osasto alkajaisiksi kuntoon, jotta pääsisi keskittymään mukavampaan ruuvaamiseen ja virittelyyn...

Mä en o huomannu mitään tarvista tehä mitään noille latausvehkeille. Siälä ne tekee sähköö omissa oloissaan ihan riittävästi ja luotettavasti. Tietenkin joskus kannattaa kattoo että hiilissä on mittaa riittävästi mutta muuten ei minusta mitään syytä olla latausvehkeitten takia huolissaan. Mikkä vois olla semmoset olosuhteet ettei toi wattimäärä riittäis? Ihan yhtäkkiä aatellen siihen voi normaalien sähkönkuluttajien lisäks panna reilusti lisävaloo, kahvanlämmitintä ja mitä ny keksii ja silti riittää.
Mulla MZ ETZ:ssa tulee laturilta 180 W ja talvella mulla on ollu kahvanlämmittimet ja visiirissä vastukset ja lisäkaukovalo normaalien lisäks eikä o sähköntuotanto käyny riittämättömäks. Bemarissa tulee sentään 100 W enempi niin luulis sen piisaavan. Mizissä ny ei o sähköstarttia mutta kumminkin.

Mulla on mennyt jo useampikin noita diodisiltoja, viimeksi Ukrainassa missä onneksi oli näppäriä tinureitä jotka korjasivat sillan ehdottomasti ilman korvausta, kotiin päästiin ja vielä melkein 500km lisääkin...

Nyt on yhdessä, juuri tuollaisen "Thunderchildin" näköinen silta, mutta ostin varmaankin MotoWörksiltä UK:sta kun tuntui halvimmalta.

Suurin ongelma ymmärtääkseni diodisillalla on kuumeneminen, ei moottorista tuleva, vaan huonosta maadotuksesta johtuva! Eli maadotusjohdot kannattaa tarkistaa ja liittimet! "Thunderchildin" näköisessä sillassa näytti olevan paksummat johdot ja käsittääkseni nykyisin markkinoidaan kumi kiinnikkeiden sijaan kiinteitä metalli kiinnittimiä, jotka myös varmemmin maadottavat sillan.

Viisaammat korjatkoon taas virtuaalipuusepän kommentteja

Jatketaanpa vielä sähköasioilla talven ajankuluksi...

Eli miten olisi Odysseyn akku?

Totta on, jotta samalla rahalla saa mätänetistä neljä tavallista 30Ah patteria, muttamutta... Ainahan varsinkin ilmajäähyfoorumeilla muistutellaan, että alkuperäinen toimii kaikkein parhaiten, mutta toisaalta tuo oma '92 RT oli jo uutena melkein muinaisjäänne (MO-lehden RT-testin mukaan "Mit Vollgas ins Museum"; ja tämä täysin positiivisessa mielessä - pieni insinööri minussa iloitsee yksinkertaisista ja järkevistä bokseribemu-ratkaisuista ajalta ennenkuin hommat alkoivat mennä liian monimutkaisiksi...) ja toki sitä voisi parannella järkevillä modeilla.

Mikki. Ootkos koskaan mitannut paljonko tuo sun laturis tuottaa? Ongelmasi viittaa "ylituotantoon".

Ooon joskus... hain jonkun uuden osankin paikallisesta AutoSähköstä että sain jännitteen hieman nousemaan, mutta mutta noi on olleet kyllä eri mopoja...

Suurin ongelma lienee ollut diodisillan maadoituksessa, sillä johdot ovat olleet luvattoman huonossa kunnossa

Pitää varmaan sekin tarkistaa... On vaan noita tarkistettavia niin paljon, että tulee välillä mieleen jo yksi noista myydä pois...

Hieman noista akuista ja latureista, meinaan kun oon ennekin näissä hommissa ollut !

Ensiksin laturin (generaattorin) teho.
Sillä tarkoitetaan yleensä laturin antamaa ulostulovirtaa.
Mp:n valmistajat kyllä mitoittavat laturin virran hieman isommaksi, kuin koneen max kuormitus on.
Joten jos ei itse lisäile kuormituslaitteita, ei ole tarvetta lisätä generaattorin tehoa.
Jos lisää, niin sitten pitää hankkia genraattori, joka antaa (kestää) isomman ulostulovirran!
Itse virtaa ei voi lisätä.

Toiseksi mitä tulee akun varaamiseen, se tapahtuu generaattorin ja akun napajännitteen eron aiheuttamalla virralla! Virta rajoittuu generaattorin (vaihtovirtalaturi) oman sisäisen impedanssin kautta.
Nostamalla generaattorin ulsotulojännitettä, voidaan latausaikaa hieman lyhentää. Riskinä on akun kiehuminen (=lisääntynyt vedenkulutus)! Mutta virran suuruus ei tällä tempulla nouse.

Kolmas tekijä on akun lämpötila, joka vaatii lätausjännitteen (ylläpitojännite) muuttamista l-tilan funktiona. Kylmä akku vaatii korkeamman latausjännitteen, kuuma alhaisemman. Muutos on n -2...3 mV/C/kenno. Siis 12 V akulla 10C l-tilan nousu merkitsee max 0,18V jännitteen alentamista. Tai kylmään päi mennessä latausjännitteen nostoa.
Jos siis ajatellaan +20C ja -20C, tulee latausjännittettä nostaa n 0,72V.
Em sillä varauksella, että -20C akku ei kyllä enää lataudu lainkaan!
Tämä näkyy siitä, että nykyautoissa akku sijaitsee takaboksissa, pohjapeltin päällä.
Erinomainen asia kuumisssa maissa (vrt että on konehuoneessa), mutta täällä raukoilla rajoilla erittäin huono: akku tyhjenee pitkillä pakkasjaksoilla!

Noita teholaturin staattoreita lienee myynissä Ismollakin.
Niissä on ulostulovirtaa nostettu.
Jännitesäätimillä taas vaikutetaan latausjänniteeseen (kuma-kylmä akku)
Tähän voi itsekin vaikuttaa lisäämällä latasujänitteen mittauspiiriin esim yhden piidiodin ( vaikutus n 0,6V).
Jos ajelee talvella, voi em diodin ohittaa kesäajossa.

No tuo latauksen mittaus? Yleensähän se on mitattu yleismittarilla akun navoista. Mutta voiko pihtivirtamittaria käyttää latauksen mittaamiseen?

T.Ile

Toki molemilla tavoin voi mitata.
Taas takaisin sähkötekniikkaan.
Akun navoista mitataan yleensä jännite, siis latausjännite.
Siis silloin tiedetään säätimen kunto (=latausjännite).
Jos halutaan mitata virtaa (laturin "tehoa"), tulee akujohto irroittaa ja kytkeä siihen väliin virtamittari.
Se on suhteellisen hankalaa ja siksi on kehitetty noita pihtivirtamittareita.
Tasavirrallekin niitä nykyään on, mutta tarkemmat taitavat olla hinnakkaita?

Juu kyllä esim. Fluken mittarit on kalliita. Yhden omistan, noukin sen työpaikan roskiksesta. Tosin se oli nakattu sinne roskikseen koska se näyttää mitä sattuu...

Bilteman valikoimiin näköjän tullut taas pihtimittari, 50€. Töissä yksi tuommoinenkin ja aivan käyttökelpoinen peli, joskaan ei Fluken väärti.

Eli miten homma menee? Virtamittari plus-johtimeen ja katsotaan, montako amppeeria työntää akulle?

Itse olen teollisuussähkömies mutta jotenkin tuo autosähköistys on jäänyt harmaalle alueelle.

Ei tämä autosähkö ole sen kummempaa kuin "teollisuussähkökään", jopa päinvastoin!
Jos sinulla on pihtimittari, kytke se vaan maajohtimen ympäri (yleensä maajohdin on helpommin läydettävissä.
Noiden halpojen mittareiden tarkkuus on jotain +-5% ja lienee riittävä?
Itselläni on pari Flukea, muttei kummassakaan pihtiä.
Jos haluat mitata tavallisella A-mittarilla, niin + johdin irti ja mittari siihen väliin.
Tämä on hankalaa, kun pitää katsoa, ettei mittaa startin virtaa, vaan muun kulutuksen (starttivirta voi hajottaa A_mittarin tai ainakin sen johtimet kärähtävät).

Mulla on vanhassa RT-bokserissa vakiona V-mittari.
Sillä pärjään hyvin ja siitä tietää mitä tapahtuu.
Aluksi startin jälkeen jännite on jossain 13V paikkeilla ja jo tunnin ajon jälkeen se nousee 14V:iin.
Siitä tiedän, että akku on n 80% varauksessa. Akun jännite on varausvaiheesa 2,1....2,2 V/kenno ja nousee tästä vasta kaasuuntumisvaiheessa, joka merkitsee n 80% varaustilaa.
Kun ankkuri kerran hajosi Baltiassa, makasi jännite kaikilla kierroksilla12V:ssa: siitä tiesin heti, että tuli ongelmia laturin kassa. No onneksi vara-ankkuri saatiin kotoa parissa päivässä Riikaan.