BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

Olin pari päivää sitten reissussa Lofooteilla telttavarustuksella. Toinen yö oli Vestvågöyalla tien 815 varressa. Hiljaisempi tie ja syrjemmässä kuin päätie E10. Pyörä levikkeen raunaan, syrjemmälle sitä ei voinut ajaa. Ilta oli niin pitkällä, että lepopaikka oli jo syytä löytää. Kaunis niemi, jäljistä päätellen myös muiden tauko ja leiripaikka. Lähimpiin taloihin yli kilometrin matka, lähimpään kylään yli 5 km. Epätasaisella soralla pyörä tukevasti sivujalalle vasemmalle kallelleen. Tie oli sen verran leveä, että levikettä ei tarvittu kohtaamipaikaksi. Tilaa jäi vielä parille autolle.

Aamulla pyörä oli oikealla kyljellään tanko oikealle käännettynä. En oikein keksi muuta syytä kaatumiselle, kuin että joku sen työnsi tahallaan nurin. Pyörä oli niillä sijoillaan, ei mitään merkkiä että joku olisi törmännyt siihen vahingossa. Sellainen olisi jo vaatinut ajoneuvolla tieltä poikkeamisen.

Peili ja pleksi vinossa, onneksi ei pahempaa. Pyörän punnerrus pystyyn ja arpominen paljonko oli valunut bensaa pois. Sitten matkaan.

Kerroin tapauksesta seuraavalla bensa-asemalla ihan rauhassa ja asiallisesti myyjälle. Ei näyttänyt aivan yllättyneeltä. Veti sen kyllä vakavaksi. Jos kansallisylpeys rehellisenä ja vieraanvaraisena kansana sai nyt kolauksen, niin ehkä se oli ihan hyvä asia.

Oletko varma, ettei tuuli työntänyt nurin? Ei tarvita kuin yksi kova puuska, joita Lofooteilla kyllä riittää. Tosin ilkivaltakaan ei olisi ihme, vaikkakin yleisempää lienee kalastajien autojen vahingoittaminen Finnmarkissa.

Oli lähes tyyni ilta, yö ja aamu. Normaalisti pyrin jättämään keskituelle. Nyt oli vähän epätasainen sora-alusta. Siksi pyörä jäi tukevasti vaihde päällä sivujalan varaan vasemmalle kallellaan.

Pari vuotta sitten Nordkapista palatessa oli yöpaikka mökkialueen jälkeen ison levähdysalueen lähellä. Lähimpiin mökkeihin oli reilusti matkaa. Illan mittaan useampi auto kävi paikalla. Ovet paukkui, rivistä tuijotettiin, otettiin kaljaa ja mölistiin. Keski-ikäisiä miehiä. Minä kokkaan iltapalaa.

Vastaavaa ilmiötä taitaa esiintyä Suomessakin, jos nyt ollaan tasapuolisia. Ahvenanmaalla polkupyöräretkeilijöillä on tästä kokemusta. Jokamiehenoikeudesta kaikki ei ole yhtä mieltä.

Toisaalta. Norjan tienvarret on täynnä norjalaisia autoja, joista ihmiset lähtee tunturiin. Asuntoautoja on siellä täällä. Minä en roskaa. Jätän jälkiä mahdollisimman vähän. Valitsen paikat niin, että en ole häiriöksi, kaukana pihapiireista. Tienvarret kertoo myös eri tavasta retkeillä. Syystä tai toisesta kaikki ei tykkää näköjään motoristeista, tai turisteista ylipäätään.

Jos jättää pyörän tyhjän tien varteen yön yli vaikkapa parisataa kertaa missä tahansa maailmassa, niin uskoisin että aika monessa maassa se kaatuu ainakin sen yhden kerran.

Sama homma, jos jätät auton parkkikselle ja lompakon näkyville. Ennen pitkään joku ikkunan rikkoo ja lompakon vie.

Uskoisin, että ennemminkin yksittäistapaus kuin epidemia. Ei tuosta kannata mieltänsä Norjalle pahoittaa.