Projekti
Lähetetty: 07 Loka 2007 23:41
Nyt sitten sain aikaiseksi aloittaa tuon projektin, joka piti laittaa faijalle kuntoon jo hänen 50-vuotislahjakseen. Tuosta on mennyt jo 7 vuotta ja tänä kesänä, kun tuli suoritettua tuo prätkäkortti itselle taskuun, niin saatiin pieni purasu molemmat tuon laitteen laittamisesta kuntoon.
Lähtökohtaisesti R35 on elämää nähnyt pyörä. Osia puuttuu/on vaurioitunut hyvä lista ja maali on mikälie. Lokasuojat näyttivät vielä paikallaan ihan ok kuntosilta, mutta tarkempi tarkastelu johti rankempaan tuomioon. Saadaan kunnostaa aivan kunnolla varsinkin tuota etulokaria.
Taustoista sen verran, että pyörähän on vuosimallia 1952, jalkavaihteilla ja tietenkin kuutioiltaan täysin vakio. Kaasuttimen rikkoutumisen vuoksi kone ei ole käynyt mitä luultavimmin 80-luvun jälkeen kertaakaan. Liikkunutkaan se ei ole 80-luvun jälkeen, sillä joku onneton oli mennyt työntämään pyörää käyntiin ja kone oli päättänyt potkaista puoltoista hammasta poikki perästä. Pyörä ostettiin lojumaan nurkkiin haaveena kunnostaa se joku päivä. Olihan isälläni ollut loistavaan kuntoon saatettu Royal Enfield alla aikaisemmin, jonka myymistä on harmiteltu pidempikin tovi vuosien saatossa.
Tänään sain puretuksi takapyörän kaikkine hiluineen, lokasuojat, etupyörän, perän sekä penkit. Purkaminen kävi melko sutjakasti ja osat lähtivät tuskattomasti paikaltaan, mikä tietenkin teki purkamisesta entistä mukavempaa touhua.
Mitä tästä pyörästä sitten olisi tarkoitus tehdä? Kaikki ovat tähän päivään mennessä sanoneet, että ehdottomasti entisöinti ja museorekisteriin. Tällä hetkellä lähtökohtaisesti asetelmat ovat kuitenkin kääntyneet siten, että olemme päättäneet laittaa pyörän siihen kuntoon, että sillä voi huoletta ajella minne haluaa. Emme hae täyttä alkuperäisyyttä talven aikana esimerkiksi maalauksen osalta. Mielessä on käynyt viedä pyörä sen valmistuttua esim. american car showhun pinstripe-malliksi, jolloin runkoon ja loksuojiin kuuluvat valkoiset raidat ehkä tehtäisiin pyörään. Me emme niitä siihen kuitenkaan rupea talven aikana tekemään. R35 heikko lenkki, kaasutin, saa myös väistää korvauskaasuttimen tieltä, mikäli löydämme hiukan kestävämpää mallia olevan kuin tuo vakio. Tyyppivikanahan on luistin korkkaama kaasuttimen pohja. Pääosin kuitenkin pyrimme tekemään pyörästä ajanmukaisen pienin päivityksin, mikäli juuri oikeita osia ei löydy. Pakoputki on ainakin sellainen komponentti, joka ehdottomasti menee vaihtolistalle, jotta saamme alkuperäisen täysikromisen tilalle. Osa muttereista saatetaan vaihtaa korvaaviin ja muuta pientä, mutta käytettäköön tästä projektista nyt sanaa käyttöentisöinti.
Vaikkemme hae täydellisyyttä, niin runko ja suuri osa isoista osista käy mitä luultavimmin hiekka-/lasikuulapuhalluksessa. Alumiiniosat laitetaan myös lasikuulapuhallukseen. Olemme kaavailleet maalata alumiiniosat mattalakalla, jolloin ohuella kerroksella saadaan suojattua huokonen pinta maalin häiritsemättä alumiinin ulkonäköä. Kone on käytävä lävitse, koska edellisestä käynnistyskerrasta on niin kauan aikaa. Onneksi edellinen omistaja oli vaihtanut juuri ennen myyntiä koneeseen uuden pytyn ja männän, joten ne ovat ainakin loistokunnossa.
Laitan kuvia projektin edistymisestä osoitteeseen: http://s16.photobucket.com/albums/b27/Op_l/BMW%20R35/
Kaikki vihjeet mainitsemistani rikkinäisistä osista otetaan vastaan. Esim. mikä korvauskaasutin tuohon kävisi yms. Huomaattehan, että noissa ensimmäisissä kuvissa pyörässä ei ole kaikki osat edes paikallaan, eli pisteosat on kerätty hyvin talteen, etteivät ne varastoinnissa vaurioidu. Pyörä kun on tosiaan seissyt ~20v tallissa.
Lähtökohtaisesti R35 on elämää nähnyt pyörä. Osia puuttuu/on vaurioitunut hyvä lista ja maali on mikälie. Lokasuojat näyttivät vielä paikallaan ihan ok kuntosilta, mutta tarkempi tarkastelu johti rankempaan tuomioon. Saadaan kunnostaa aivan kunnolla varsinkin tuota etulokaria.
Taustoista sen verran, että pyörähän on vuosimallia 1952, jalkavaihteilla ja tietenkin kuutioiltaan täysin vakio. Kaasuttimen rikkoutumisen vuoksi kone ei ole käynyt mitä luultavimmin 80-luvun jälkeen kertaakaan. Liikkunutkaan se ei ole 80-luvun jälkeen, sillä joku onneton oli mennyt työntämään pyörää käyntiin ja kone oli päättänyt potkaista puoltoista hammasta poikki perästä. Pyörä ostettiin lojumaan nurkkiin haaveena kunnostaa se joku päivä. Olihan isälläni ollut loistavaan kuntoon saatettu Royal Enfield alla aikaisemmin, jonka myymistä on harmiteltu pidempikin tovi vuosien saatossa.
Tänään sain puretuksi takapyörän kaikkine hiluineen, lokasuojat, etupyörän, perän sekä penkit. Purkaminen kävi melko sutjakasti ja osat lähtivät tuskattomasti paikaltaan, mikä tietenkin teki purkamisesta entistä mukavempaa touhua.
Mitä tästä pyörästä sitten olisi tarkoitus tehdä? Kaikki ovat tähän päivään mennessä sanoneet, että ehdottomasti entisöinti ja museorekisteriin. Tällä hetkellä lähtökohtaisesti asetelmat ovat kuitenkin kääntyneet siten, että olemme päättäneet laittaa pyörän siihen kuntoon, että sillä voi huoletta ajella minne haluaa. Emme hae täyttä alkuperäisyyttä talven aikana esimerkiksi maalauksen osalta. Mielessä on käynyt viedä pyörä sen valmistuttua esim. american car showhun pinstripe-malliksi, jolloin runkoon ja loksuojiin kuuluvat valkoiset raidat ehkä tehtäisiin pyörään. Me emme niitä siihen kuitenkaan rupea talven aikana tekemään. R35 heikko lenkki, kaasutin, saa myös väistää korvauskaasuttimen tieltä, mikäli löydämme hiukan kestävämpää mallia olevan kuin tuo vakio. Tyyppivikanahan on luistin korkkaama kaasuttimen pohja. Pääosin kuitenkin pyrimme tekemään pyörästä ajanmukaisen pienin päivityksin, mikäli juuri oikeita osia ei löydy. Pakoputki on ainakin sellainen komponentti, joka ehdottomasti menee vaihtolistalle, jotta saamme alkuperäisen täysikromisen tilalle. Osa muttereista saatetaan vaihtaa korvaaviin ja muuta pientä, mutta käytettäköön tästä projektista nyt sanaa käyttöentisöinti.
Vaikkemme hae täydellisyyttä, niin runko ja suuri osa isoista osista käy mitä luultavimmin hiekka-/lasikuulapuhalluksessa. Alumiiniosat laitetaan myös lasikuulapuhallukseen. Olemme kaavailleet maalata alumiiniosat mattalakalla, jolloin ohuella kerroksella saadaan suojattua huokonen pinta maalin häiritsemättä alumiinin ulkonäköä. Kone on käytävä lävitse, koska edellisestä käynnistyskerrasta on niin kauan aikaa. Onneksi edellinen omistaja oli vaihtanut juuri ennen myyntiä koneeseen uuden pytyn ja männän, joten ne ovat ainakin loistokunnossa.
Laitan kuvia projektin edistymisestä osoitteeseen: http://s16.photobucket.com/albums/b27/Op_l/BMW%20R35/
Kaikki vihjeet mainitsemistani rikkinäisistä osista otetaan vastaan. Esim. mikä korvauskaasutin tuohon kävisi yms. Huomaattehan, että noissa ensimmäisissä kuvissa pyörässä ei ole kaikki osat edes paikallaan, eli pisteosat on kerätty hyvin talteen, etteivät ne varastoinnissa vaurioidu. Pyörä kun on tosiaan seissyt ~20v tallissa.