BMW moottoripyöräkerhon keskustelupalsta

Minkäs merkkiset vaihtoehdot löytyy tähän malliin???

Toi on niin perusboxeri, että se ei tarvitse mitään high tech synteettisiä tai semmoisia. Niistä on vaan haittaa.

Mun mielestä Nesteen 20-W50 öljy on paras ja halvin.
Ei vaan löydy kaikilta Nesteen asemilta enää.
Katso käyttöohjeesta, mitä tehdas suosittelee.

Jotain juttua oli tuollakin
http://www.matkaendurot.net/forum/viewt ... 6ljy+r1100
Pekka

Voisitko Pekkavee ystävällisesti täsmentää mitä haittaa korkaluokkaisista synteettisistä öljyistä on nykyajan boxerille?

Kulkuri

Kulkuri kirjoitti:Voisitko Pekkavee ystävällisesti täsmentää mitä haittaa korkaluokkaisista synteettisistä öljyistä on nykyajan boxerille?

Kulkuri

No noi synteettiset öljyt on kylmänä niin ohuita, että ne valuu sylinterien pinnoilta pois. Boxerissa kestää aikansa, kun pinnoille tulee taas kunnon öljypinta.
Sitten, kun koneen käynnistää niin ohuita öljyjä hurahtaa männänrenkaiden ohi palotilaan ja palaa savuna pois. Senhän näkee jo savutuksesta.
Ja öljynkulutus nousee.

Toi Boxerikonehan on kuin Volkkarin moottori. Toimii parhaiten vanhoilla öljyillä, joita käyttöohjekin suosittelee.

Ja BMW sisäänajo-ohjeetkin sanoo, että synteettisiä ei saa käyttää ensimmäisten 1000 km aikana. Kai sekin jotain kertoo. Parempi siis käyttää kunnon perinteisiä öljyjä sen jälkeenkin.

Täällä on asiasta kanssa juttua. Ismo Vaaran linkki
http://www.tampabaybritishcarclub.com/T ... _tips.html

Pekka

Pyöräni on R1100RT ja olen nyt vuoden aikana ajanut sillä 24000 km eikä savuta eikä syö öljyä. Öljynä on Neste 1 5W-50 synteettinen.

Edellisellä pyörällä (K100RS) ajoin 181000 km, saman merkkiset öljyt uudesta asti, ei sekään syönyt öljyä eikä syö vieläkään, ajettu nyt 192000 km.

Ystävälläni on R1100RT ajettu 107000 km eikä syö eikä savuta.

Boxerin ja Volkkarin koneella ei ole mitään muuta yhteistä kuin se että ne on vastaiskumoottoreita ja saksalaisia.

Korjaamokäsikirjan (alkuperäinen Bmw:n saksankielinen) suositus on: API SE, SF, SG tai CC tai CD. Ei suosittele vanhoja öljyjä eikä kiellä synteetttisten käyttöä.

Ja mitä tulee hintaan, niin meillä päin Neste 1 maksaa 2,50 € 20 litran astioissa ostettuna, jos se on kallista niin ihmettelen kuinka halpaa sen öljyn pitäisi oikein olla.

Viime viikolla Hemsedalin hotellista aamulla käynnistettäessä oli -3 astetta, varmasti 5W-50 voitelee nopeammin ja paremmin kuin 20W-50. Kesällä Oslon ruuhkissa (+28 astetta) lämpömittarissa yhtä palkkia vaille kaikki palkit näkyvissä, eikä mitään ongelmia silloinkaan, ei syönyt eikä savuttanut.

Kulkuri

Hyvä jos joku on löytänyt toimivan öljyn, oli se sitten synt. tai miner. En kyseenalaista kenenkään omaa kokemusta.

Uusista API luokituksen synt. öljyistä on kuitenkin poistettu sinkki-fosfaatti yhdisteet, koska ne haittaavat katin ja happitunnistimen toimintaa. Alunperin yhdiste on siellä suojelemassa kovan pintapaineen alla olevia moottorin osia.

Omaa kokemustakin löytyy. Ostin öljykauppiaan mukaan parasta öljyä mitä markkinoilta saa, Krauserin neliventtiilikansilla olevaan boxeriin. Kyseessä oli 100% synteettinen, 300v Le Mans 24h 15w-60 öljy, Motul Motorsportilta. Maksoi maltaita!
Tulos: Alta 2000 km:n nokka-akseli oli kuin rotansyömä ja työntötankojen nostajat kaikki kuluneita ja kahdessa jopa hiusmurtumat.

Se ensimmäinen huono kokemus on jo vuodelta -92. Tuliterään GS:ään vaihdoin talveksi Valvolinen synteettiset, paremman kylmäkäynnistyksen toivossa.
Tulos: 500km:n ajon jälkeen moottori on kuin kastelukannu. Jokainen tiiviste vuoti, eikä siitä tullut hyvää vaihtamalla mineraalitkaan, ennenkuin tiivisteet vaihdettiin seuraavan moottoriremontin yhteydessä(nurinajo, sylinteri poikki).

Sillointällöin olen kokeillut myös K-malleissa synteettisiä, mutta palannut mineraaliin öljynkulutuksen vuoksi. Sama homma R1200 C:llä.

No, okei! Joku sanoo kuitenkin, että R1100 S on nykyaikainen moottori, eikä sitä voi verrata vanhaan 2v boxeriin. Tutkikaapas vaan räjäytyskuvia, niin sieltä löytyy nostajat, vain varsinaiset työntötangot puuttuu. Moottori onkin kummallinen sekoitus vanhanaikaista työntötankokonetta ja OHC-moottoria, nokka-akselit kun ovat sylinterikannen sivussa eikä päällä niinkuin perinteisesti!

Ketkä muuten keksivät synteettisen öljyn? Natsit, silloin kun öljyä oli pakko tehdä jostain, liittoutuneiden vallattua kaikki öljylähteet.
Natsit keksivät myös lyijyttömän bensan. Lyijyllä oli "parempaa" käyttöä naapurikansojen nahan alla!
Tämä oli olevinaan "loppukevennys", joskin tosi!

NOTE: BMW advise that to ensure smooth running in of a new engine, synthetic oil is not used until at least 6000 miles (10000 km) has been covered.
Ote: R850 & 1100 4-valve twins service & repair manual.

Mikä oli hyvä talviöljy 2v-gessulle? Tällä hetkellä sisässä on Shell Helix 10W-40. Kesällä hieman hikoili sylinterin ja työntötankojen juuresta.
T:I

2v koneiden työntötankojen tiivisteet saa pitämään, kun napauttaa viistotulla ja halkaistulla putkenpätkällä suojaputkia olakkeesta vähän lohkoa kohti (sillee sopivasti, ettei gummikluntti vaurioidu).
Jos löydät jostain diesel SAE 20 yksiasteöljyä, se on hyvää. Ei mitään paskalisäaineistuksia kattia tai muita hömpötyksiä varten, vaan suojelee jopa dieselkonettakin rajuilla pakkaskäynnistyksillä, siis myös extrahyvin bensakonetta. Lisäksi estää hyvin nokeentumista. Gessun ohjekirjan mukaan sopii -20 - +10 lämpötiloihin. 10w-30 mineraali vielä kylmempään, koska SAE 10 et varmasti löydä mistään.
Vastaiskumoottorimiesten kikka koviin pakkaskäynnistyksiin: Irroita uimurikupit, valuta ne täyteen bensaa, laita takaisin ja starttaa ryyppy täysillä. Jo lähtee!

Synteettiset öljyt kehitettiin nimenomaan turbiinimoottoreiden voiteluun. Suihku- ja tietenni potkuriturbiinimoottoreissa ovat lämpötilat aivan toista kuin mäntämoottorikoneissa ja siellä tarvitaan lämmönkestoa. Mäntämoottoreiden turbot ovat myös kuumia paikkoja ja mineraaliöljy niissä kyllä on vähän arveluttavaa, varsinkin halvimmat ja merkittömät.

Sakemannit kun ovat viisaita insinöörejä alkoivat tehdä öljyä ja bensaa kivihiilestä varsinkin kun lähi-idän ja Venäjän ja niin muodoin Romaniankin öljykentät jäivät hyödyntämättä ja omimatta. Se että heidän tekeleitään kutsutaan synteettisiksi vie keskustelua hieman harhaan. Niin, tekihän sakut myös synteettistä kumiakin, Bunassa oli isot fabriikit. Jaahpanilaiset tekivät lentokonebensaa sodan loppusalla jopa uuttamalla vuorimäntyjen juuria ja oksia. Niistä herui tärpätin tapaista ainetta jota sitten jalostettiin bensaksi. Ei ole mahtanut olla hääviä tavaraa mutta kyllä kai se on oikeaan bensaan lisättynä parempaa jatketta kuin vesi...

Jos palataan aiheeseen, käytän itse moottorissa jossa ei tarvitse huolehtia katin toiminnasta hyvälaatuista dieselmoottoriöljyä.

Ongelma kaikenkaikkiaan on siinä että mikä on synteettistä- ja mikä on puolisynteettistä ja mikä on täyssynteettistä oljyä. Nämä määreet ovat selkiintymättömiä vuodesta toiseen...

Alkupään synteettiset olivat kulumisenkestoltaan ja myös paineenkestoltaan kehnoja, joskus jopa aivan onnettomia. Se lienee selvää ja niistä ajoista ne ovat kehittyneet huimasti. Se että sinkkiä on täytynyt vähentää johtuu tosiaankin siitä että katti ei oikein siitä tykkää. Sinkki-lisäaine moottoriöljyssä on hyvä asia jos kattia ei tarvita. Dieselmoottoriöljyissä sinkkiä saa olla sillä dieselkoneiden katit toimivat täysin eri tavalla kuin bensakoneissa.

Mitä tulee vielä lyijyyn bensanlisäaineena, se johtuu siitä että lyijy parantaa puristuskestävyyttä. Mutta sitten kun keksittiin katalysaattorit, oli keksittävä korvaava lisäaine sillä lyijy myös sinkin tapaan tuhoaa katin alta aikayksikön. Jenkit siirtyivät lyijyttömään jo 70- luvun alkupuolella ja ei mennyt montakaan vuotta kun havaittiin että Tyynenmeren veden lyijypitoisuus oli selvästi pienentynyt. Siitä kyllä on kiittäminen jenkkejä...

Loppukaneetiksi vielä sellainen juttu että itse näin ensimmäisen synteettisen moottoriöljypurkin 70-luvun alussa. Litrahinta oli 10 markkaa. Itseklläni oli päiväpalkka siihen aikaan 44 markkaa, että kallista oli se tavara. Tai ei se ollut kallista, minulla vain oli vähän rahaa!

No on ne aika inssejä ne saksalaiset. Niillä kun oli jo ennen niiden keksimistä käytössään ahtimet, vesibensat, suihkumoottorit, rakettimoottorit, lyijyttömät bensat...jne. On tietysti makuasia sanooko esimerkiksi kantorakettia amerikkalaiseksi, venäläiseksi vai saksalaiseksi keksinnöksi.

Pari juttua oikaisisin. Vettä on käytetty jo -20 luvulla esim. lentokonemoottoreissa "bensanjatkeena" korkeamman tehon saavuttamiseksi. Emulsiokokeita tehtiin, mutta veden suihkutus ilma-bensaseokseen osoittautui nopeasti paremmaksi.
Lyijy oktaaninnostajana saattaa olla totta sekin, mutta varsinainen syy lyijyn käyttöön oli venttiileiden ja seetirenkaiden välinen "voitelu". Oktaanien vuoksi ei moottoreihin ole tarvinnut tehdä muutoksia lyijyttömään siirryttäessä, venttiilikoneiston kestävyyden vuoksi kyllä. BMW prätkissäkin tarvitsee käyttää lyijyn korviketta -85 ja sitä vanhemmissa malleissa. Toinen vaihtoehto on seetirenkaiden vaihto kanteen.
Pari vuotta sitten ostin saksalaiselta herrasmieheltä vuoden -38 R71:n. Herra on titteliltään tippainssi ja toiminut elämänsä aikana kahdessakin autonosia valmistavassa tehtaassa. Kysyessäni lyijyttömästa bensasta, hän sanoi ettei ennen sotaa ollut lyijyä saksalaisessa bensassa. Se käytettiin kaikki mahdollinen sotateollisuuteen, samaan tapaan kuin kromi, jota niinikään oli vähän käytetty R71:ssä, mm. änkkärit ovat mustat. Moottorilla on ajettu kymmeniä tuhansia lyijyttömällä huoletta. Sodan jälkeisillä bemareilla näin ei voi tehdä ilman venttiilien nopeaa painumista seetirenkaaseen.

Alkuperäinen R 1100 öljykeskustelu on vähän laajennut, mutta eipä tuo haitanne. Nimittäin tuo japanilaisten "pensanjatke" vuorimännyn uutteesta johtui siitä että Sodan loppupuolella heillä oli ankara puute polttoaineista ja siksi olivat pakotettuja keksimään edes jotakin ja tosiaankin saivat pikkumääriä tärpätin tapaista litkua pensanjatkeeksi pansapulasta kärsiviin lentokoneisiinsa.

Veden ruiskutus polttomoottoriin on vanha keksintö. Sitä kautta saadaan palotapahtumaan lisähappea ja lisää tehoa. Toisen maailmansodan aikaisiin lentomoottoreihin aika moneen oli ympätty vesi-metanoliruiskutus suhteessa 50/50. Metanoli mukana siksi että pelkkä vesi jäätyy helposti talvella ja yläkorkeuksissa kesälläkin. Tehon lisäys oli n. 10 prosentin luokkaa ja kriittisissä olosuhteissa siitäkin on ollut apua.

Tractorpullingin tehotaraktoreissa suihkutetaan myös vettä palotapahtumaan ja lisäksi ahtopaineet ovat jopa 4,5 kiloa niin tällainen latinki männänpäällä antaa dieselkoneestakin hirmutehot. Senhän näkee valtavista savupilvistä kun Valtrat ja muuta lähtevät vetoon.